Belgian uusi hallitus

Belgia sai 3. helmikuuta uuden hallituksen. Sen nimi on Arizona, koska mukana olevien puolueiden värit vastaavat ko. osavaltion lipun värejä (myös "Åland" nimeä harkittiin).  Parlamenttivaalit pidettiin kesäkuussa 2024, joten neuvottelut kestivät kahdeksan kuukautta, mikä on normipituus viime vuosien hallituksenmuodostajaisille.  Toiveet nopeasta ratkaisusta olivat aluksi korkealla ja uskottiin maan saavan uuden hallituksen jopa ennen viime syksyn kuntavaaleja. Koska äärioikeistolainen Vlaams Belang ei saanut pelättyä suurvoittoa ja noussut suurimmaksi puolueeksi, ajateltiin, että flaaminationalisti Bart De Wever (Nieuw-Vlaamse Alliantie, N-VA) voisi helposti muodostaa keskusta-oikeistolaisen koalitiohallituksen.  Suunnitelmaa edesauttoi se, että Valloniassa liberaalien MR ja kristillisdemokraattien les Engagés juhlivat sosialistien PS:n kustannuksella. 

Viiden puolueen pohja (molempien kieliryhmien liberaalit ja kristillisdemokraatit sekä N-VA) petti heti alkuun, koska flaamiliberaalit (Open VLD) matkivat Suomen Keskustaa ja kieltäytyivät huonon tuloksen vuoksi kaikesta hallitusyhteistyöstä. Apu löytyi yllättävästä suunnasta, kun Flanderin sosialistit (Vooruit) kiinnostuivat ministerisalkuista.  Heidän kanssaan hallituspohja on jopa laajempi kuin se olisi ollut liberaalien kanssa. Yllättävä koalitio edustaa todellista ääripäiden kimppaa, sillä sosialistit kannattavat mahdollisimman vahvaa liittovaltiota, kun taas N-VA:n ajatukset harhailevat jossakin Flanderin täyden itsenäisyyden ja laajan autonomian rajamailla. Talouspolitiikassa sosialistit ovat puolestaan markkinatalousmyönteisen MR:n vastakohta. Jo vuosikausia Belgian hallituspolitiikan suurimmat kompastuskivet ovat olleen ns. institutionaaliset ongelmat ja niitä pelättiin tälläkin kertaa. Puolueiden kirjavuudesta johtuen työtä hidasti kuitenkin eniten talous- ja sosiaalipolitiikka, kun välillä päreet paloivat MR:ltä tai MR:n vuoksi ja välillä Vooruit lopetti koko neuvottelut. Marraskuun alussa oltiin tilanteessa, jossa Vooruitin paluu pöytään näytti "erittäin epätodennäköiseltä" ja mukaan rukoiltiin flaamiliberaaleja. Pari viikkoa myöhemmin sosialistit palasivat jengiin ja viimeinen parin kuukauden hallitusohjelmarutistus alkoi. Lopullinen ohjelma kuvaa uusia painotuksia, sillä tärkeimmät pykälät koskevat työelämää, verotusta sekä sosiaalietuuksia institutionaalisten ongelmien jäädessä hyvin vähälle huomiolle.  

💼

Vielä muutama sana uudesta pääministeristä ja hänen puolueestaan. Bart De Wever on historioitsija ja ainakin kolmannen sukupolven flaaminationalisti. Valtakunnan politiikkaan hän nousi vuonna 2001 tekemällä samanlaisen tempun kuin Timo Soini Suomessa: pelasti kuolevan puolueen, antoi sille uuden nimen ja nosti vaalivoittoihin. Hänen habituksensa ja puheenpartensa muistuttaa myös suomalaista esikuvaansa, mutta, toisin kuin Soini, hän pitää puoluetta edelleen tiukasti hallinnassaan. De Weverin isän kannattama nationalistinen Volksunie oli perustettu vuonna 1954 ja oli suurimmillaan 1970-luvulla, jolloin se oli mukana useassa hallituksessa.  Puolue jakaantui vuonna 1977 äärioikeiston lähdettyä omille teilleen (tunnetaan vuodesta 2004 nimellä Vlaams Belang, VB). Volksunien viimeiset kansanedustajat loikkasivat muihin puoleisiin vuonna 2001 ja se hajosi. Raunioista nousi kolmekymppinen De Wever, joka perusti kaverinsa Geert Bourgeoisin kanssa N-VA:n. Hän on herättänyt huomioita kovilla lausunnoillaan, joista tunnetuimpia on ”sosiaalituet ovat valloneille sama kuin huumeet narkkareille”.  

💼

Vanha suurpuolue kristillisdemokraatit yritti hyötyä De Weverin kasvavasta kansansuosiosta solmimalla vaaliliiton N-VA:n kanssa vuoden 2007 vaaleissa. Kimppa sai suurvoiton, mutta samalla kristillisdemokraatit sortuivat omaan näppäryyteensä, sillä N-VA sai yllättävän paljon kansanedustajia. Seurasi hallituskriisi toisensa perään ja uudet vaalit vuonna 2010. N-VA sai ison jytkyn ja nousi Belgian suurimmaksi puolueeksi. Vaalien jälkeen haettiin enemmistökoalitiota, jossa N-VA ei olisi mukana ja tehtiin samalla hallitusneuvottelujen maailmanennätys, 541 päivää (vrt. PS:n jytky Suomessa ja Jyrki Kataisen six pack -hallitus, jonka muodostaminen sujui toki paljon Belgiaa nopeammin). Vuoden 2014 vaaleissa N-VA kasvoi entisestään ja nousi Charles Michelin hallitukseen (vrt. Juha Sipilän kolmen ässän hallitus). Sittemmin N-VA:n kannatus on vakiintunut ja jopa laskenut, koska Vlaams Belang on noussut sen rinnalle aivan kentän oikealla laidalla. Vuoden 2024 vaaleissa saatiin torjuntavoitto VB:stä ja De Wever pääsi pääministeriksi.  

 💼

Uuden hallituksen ohjelma on herättänyt vilkasta yhteiskunnallista liikehdintää mm. suunniteltujen työttömyysturva-, eläke- ja sairausvakuutusuudistusten vuoksi. Yksi mielenosoituspäivä on jo koettu, pian alkaa rautatieläisten lakko ja maaliskuun loppuun on suunniteltu yleislakkoa. Protestit eivät voineet tulla suurena yllätyksenä hallituspuolueille ja mielenkiintoisinta on, kuinka flaamisosialistien kannatus kestää mylläkän. 

💼

Hallituksen kokoonpano

• N-VA, pääministeri ja kolme muuta ministeriä, 
• MR (ranskankieliset liberaalit) neljä ministeriä, 
• les Engagés (ranskankieliset kristillisdemokraatit) kolme ministeriä, 
• Vooruit (Flanderin sosialistit) kaksi ministeriä, 
• CD&V (Flanderin kristillisdemokraatit) kaksi ministeriä.

Hallituksessa on vain neljä naisministeriä, joista kukaan ei kuulu johtoryhmä KERNiin. 

Yleensä puolueet nimittävät liittovaltion hallitukseen kakkosketjun poliitikkoja (ks. pakina "Hämmentävä yksityiskohta puoluejohtajista"), mutta tällä kertaa De Wever toivoi, että puoluejohtajat alkaisivat ministereiksi. Kutsua noudatti kuitenkin vain les Engagés’n puheenjohtaja Maxime Prévot. 

💼

Hallitusohjelman tärkeimmät kohdat

• Työelämä

Työttömyyskorvauksia maksetaan alle 55-vuotiaille korkeintaan kaksi vuotta, jonka jälkeen saa vain sosiaalitukea. Työttömyyskorvaus on aluksi nykyistä korkeampi, mutta laskee sitten nopeasti.

Palkkaindeksointi jatkuu, mutta systeemin uudistamiseksi käynnistetään kolmikantaneuvottelut. 

Sunnuntai- ja yötyön rajoituksia vähennetään.

Pitkäaikaissairauslomalaisten etuja leikataan.  

• Verotus

Tuloveroa ja työntekijöiden sosiaalimaksuja leikataan siten, että tulonsaajilta kerättävät verot ja maksut pienenevät neljä miljardia euroa per vuosi vuodesta 2029 alkaen. Nettoansioiden tulisi kasvaa kaikissa tuloluokissa.   

Suurimpien osaketulojen ja kryptovaluutoista saatavien tulojen verotusta kiristetään.

 

•  Eläkkeet

Eläkeikiä harmonisoidaan niiltä osin kuin se on nykyään erityisen alhainen, joten esimerkiksi sotilaiden ja rautatieläisten eläkeikä nousee.

He, jotka ovat tehneet töitä 42 vuotta, pääsevät eläkkeelle 60-vuotiaana (aiemmin 62-vuotiaana). 

Eläkettä kerryttävien työvuosien laskentaa muutetaan siten, että osa-aikaisten, pätkätyöläisten ja pitkillä sairaslomilla olleiden on entistä vaikeampaa kerätä ns. täysi eläke.  

Väliaikaisjärjestelynä sovittiin, että uusi eläkelaskelma ei saa korottaa eläkeikää vanhaan laskelmaan verrattuna yli kahta vuotta viisikymppisillä ja yli vuotta kuusikymppisillä. 

  

• Puolustus

Puolustusmenojen osuutta bruttokansantuotteesta kasvatetaan kahteen prosenttiin vuoteen 2029 mennessä sekä kahteen ja puoleen prosenttiin vuoteen 2034 mennessä. 

Sotilaiden määrä kasvatetaan niin, että heitä on 29 000 vuonna 2030. 

Sotilaiden eläkeikä nostetaan asteittain 56 vuodesta 67 vuoteen. 

 

• Pakolaiset ja maahanmuutto

Hallitus yrittää hillitä maahanmuuttoa erilaisin keinoin, esim. Belgian houkuttelevuutta heikentävillä kampanjoilla pakolaisten lähtömaissa. 

Turvapaikkahakemusten käsittelyehtoja tiukennetaan (mm. hakijan puhelimen selaamisoikeus viranomaisille). 

”Paperittomien” palauttamista tehostetaan.

 

• Turvallisuus

Poliisien koulutusaikaa pidennetään ja koulutusta parannetaan. 

Paikallisia poliisipiirejä yhdistellään hallintokulujen pienentämiseksi.

Huumekauppaa yritetään rajoittaa puuttumalla sen rahaliikenteeseen.

 

• Institutionaaliset asiat

Parlamentin ylähuone senaatti lakkautetaan.

Alueille (osavaltioille) annetaan lisää vastuita esim. diplomatiassa ja ulkomaankaupassa.

Flanderin ja ranskankielisen yhteisön juhlapäivät (11.7. ja 27.9.) voidaan muuttaa virallisiksi vapaapäiviksi alueiden omilla päätöksillä. Siinä tapauksessa Marian taivaaseenottamisen päivä 15.8. pitää poistaa kalenterista, sillä vapaapäivien määrää ei haluta lisätä. 

 

• Terveys

Sairaaloiden laskutus muutetaan toimenpidepohjaisesta sairauspohjaiseksi ts. kaikille hoidettaville sairauksille ja vammoille täytyy määritellä hinta. 

Pitkäaikaissairaita yritetään palauttaa työelämään erilaisilla kepeillä ja porkkanoilla, jotka koskevat sairaita, heidän työnantajiaan ja sairauskassoja. 

Apteekeille annetaan laajemmat oikeudet diagnosoida sairauksia ja rokottaa. 

Alle 23-vuotiaille järjestetään täysin ilmaiset mielenterveyspalvelut.

Sairauskassoja kielletään ”politikoimasta”.

 

• Oikeuslaitos

Vankiloihin lisätään vankipaikkoja.

Rangaistusskaalaa kiristetään ja kansalaisuuden menettämiseen johtavien rikosten listaa laajennetaan.  

Rikoslakiin tulee uusi kategoria ”liikennetappo” erityisen holtittoman ajamisen aiheuttamiin liikennekuolemiin. 

 

• Lapset ja koulutus

Oppivelvollisuusikä lasketaan viidestä kolmeen vuoteen.

Äitiys- ja vanhempainlomat korvataan uudella lomalla, joka on vauvakohtainen ts. jokaista vauvaa kohti tulee tietty määrä lomaviikkoja riippumatta onko vanhempia yksi vai kaksi.

 

• Ulkosuhteet

EU:n pitää pysyä ensisijaisesti talousliittona ja keskittyä kilpailukykyyn ja kasvuun. 

Ukrainan sotilaallista ja humanitääristä tukea jatketaan kuten myös Venäjään kohdistuvia pakotteita. 

Palestiinassa tuetaan kahden valtion mallia. 

 

• Liikenne

Keskitytään rautateiden päälinjoihin ja hiljaisimpia asemia sekä seisakkeita lakkautetaan. 

Junien turvamiehet varustetaan kameroilla ja heille annetaan oikeus pistää häiriköt käsirautoihin. 

Yritetään tehdä valtionrautateistä (NMBS/SNCB) entistä kilpailukykyisempi ja valmistellaan junaliikenteen vapauttamista yksityiselle kilpailulle. 

Lentokenttien ja satamien linkittämistä raideliikenteeseen parannetaan.

 

• Ympäristö ja ilmasto

Pariisin sopimuksen ja EU:n Green Dealin tavoitteissa pysytään. Hiilineutraalius vuoteen 2050 ja 55 prosentin pudotus vuoteen 2030 mennessä. 

Hiilidioksidipäästöjen leikkauksiin pitää päästä innovaatioilla ja resurssien optimoinnilla ilman, että talouskasvu ja yksityinen kulutus kärsii.  

Rakennusten eristämistä ja lämpöpumppujen asentamista edistetään ja polttolämmityslaitteiden (kaasu, öljy, hiili) asennuksia hillitään verotuksellisin keinoin, ei määräyksillä. 

 

• Energia

Vuoden 2003 laki ydinenergiasta luopumisesta perutaan ja nykyisten voimaloiden käyttöä jatketaan niin kauan kuin on teknisesti mahdollista.

Uusien ydinreaktoreiden rakentamista aletaan valmistella.

Selvitetään mahdollisuuksia rakentaa merituulivoimaloita Belgian merialueen ulkopuolelle.

 

• Teollisuus ja kauppa

Käynnistetään innovaatioita ja teollistamista tukeva hanke MAKE 2030.

Pienten ja keskisuurten yritysten byrokratiaa sekä sosiaalimaksuja ja verotusta kevennetään.

Pankkisektorin vakautta ja kilpailukykyä parannetaan.

Pakotetaan pankit pitämään tietty määrä raha-automaatteja esim. ostoskeskuksissa (ks. pakina ”rahat loppu?”)

 

• Kansalaisten ostovoima ja köyhyys

Vuoteen 2030 mennessä jokaisen työssä käyvän henkilön palkan täytyy olla vähintään 500 euroa enemmän kuin avustuksilla toimeentulevan. Tämän uskotaan motivoivan työllistymistä.

Annetaan joukko lakialoitteita ja asetuksia, joilla suojellaan kuluttajia energia-, laina-, puhelin- ja internetsopimuksia solmittaessa sekä asuntokaupoissa. 

Sosiaalitukien väärinkäyttöä yritetään hillitä lisäämällä valvontaa.

Luodaan tietokanta, josta voi yhdellä kertaa nähdä kaikki yksilön yhteiskunnalta saamat tuet. 

 

• Liittovaltion hallintokulut

Tavoitteena on 25 miljoonan euron vuosisäästöt hallituskauden alussa ja 150 miljoonan euron sen lopulla.

Valtion virastoja yhdistellään ja niiden välistä yhteistyötä parannetaan. 

Ulkoisten konsulttien käyttämistä rajoitetaan. 

Valtion rakennuskantaa pienennetään mm. etätyötä suosimalla ja käyttämättömien rakennusten myynnillä tai vuokraamisella. 

 

• Eettiset kysymykset

Aborttilainsäädäntöä uudistetaan, mutta ei sovittu millä tavalla, koska kristillisdemokraatit ja N-VA ovat eri mieltä MR:n ja sosialistien kanssa. 

Spermanluovuttajien anonymiteettisuojasta luovutaan. 

Sijaissynnyttäjien juridista asemaa selvennetään koskien kaikenlaisia perhekoostumuksia (ml. yksinhuoltajat ja LGBTQIA -parit).