Flanderin juhlapäivä

Tänään, 11. heinäkuuta, vietetään flaamiyhteisön juhlapäivää ja Flanderin virastot ovat kiinni. Koululaisillakin olisi vapaata, jos he eivät olisi muutenkin kesälaitumilla. Seuraavassa lyhyt juttu siitä, mikä antaa flaameille aihetta juhlia juuri tänään. Viime syksynä kirjoitin pakinan ”juhlan aika” siitä, miksi Belgian ranskankielisen yhteisön juhlapäivää vietetään 27. syyskuuta. 

Tämän juhlan päivämäärä on poimittu vuonna 1302 Kortrijkissä käydystä kultaisten kannusten taistelusta, jossa Flanderin kreivikunnan aatelisten johtama työläisarmeija kukisti Artoisin kreivi Robertin johtaman ranskalaisen ritarijoukon. Teininä katsoin intopinkeänä ranskalaisen TV-sarjan ”Kirotut kuninkaat” ja aiheesta innostuneena kahlasin läpi sarjan pohjana olleen Maurice Druonin kirjasarjan. Niinpä mieleen ovat jääneet Druonin tarinat siitä, miten Artoisin Robertin kuolema Kortrijkissä vaikutti koko Ranskan historiaan. Kaikille historian tapahtumille löytyy lukemattomia syitä ja taustatapahtumia, niinpä tietysti kultaisten kannusten taistelullekin. Seuraavassa pintaraapaisu kahdesta eri taustatekijästä. 

🎉🎉

Monien keskiajan valtioiden menoa leimasi heiluriliike kuninkaiden ja ylhäisaatelin valtapyrkimysten välillä. Kruunu yritti vahvistaa asemiaan ja täyttää kassalippaitaan feodaaliherrojen kustannuksella ja vastapuolella kreivit ja herttuat tarrautuivat rahoihinsa ja läänityksiinsä. Siinä välissä kaupunkiporvaristo touhusi omia rikastumishankkeitaan. Ranskan kuningas Filip IV Kaunis oli innokas keskusvallan vahvistaja. Hänen taistelustaan temppeliherrojen ritarikuntaa vastaan on tuotettu valtava määrä legendoja, kirjallisuutta, elokuvia, jne. Filip kiinnitti huomionsa myös Flanderiin, joka oli valtakunnan pohjoisin ja rikkain kreivikunta. Sen kaupungeista kolme, Brugge, Gent ja Ieper olivat Alppien pohjoispuolisen Euroopan suurimpia ja vauraimpia kaupunkeja. Niiden rikkaus perustui englantilaisen lampaanvillan varaan rakennettuun  tuottoisaan villakangasteollisuuteen. Flanderilaiset kankaat olivat maailmankuuluja ja kalliita, joten niiden ansiosta verkaporvarit olivat nousseet mahtiasemaan aatelisten rinnalle. 

🎉

Verkaporvaristo ei suuremmin vastustanut keskusvallan valtasuunnitelmia ja he sopivat maksavansa kymmenyksensä suoraan kruunun kassaan ilman kreivikunnan välikäsiä. Flanderi kreivi Gwijde Dampierre hermostui ja yritti hakea tukea Englannista, mutta Filip vangitsi Gwijden ja otti Flanderin kreivikunnan Ranskan suoraan hallintaan. Syttyi Ranskan ja Flanderin sota (1297–1305). 

🎉🎉

Toinen taustasyy oli kankaankutojien taistelu elinolojensa parantamiseksi. Verkateollisuuden volyymi perustui suureen työläisten joukkoon, sillä 1300-luvun alun kankaanvalmistuksessa ei ollut järin paljon mekanisoituja vaiheita. Työväen asema oli huono ja kapinoita syttyi tämän tästä. 1300-luvun alussa Bruggen työväkeä nostatti kaksi herraa, kutoja Pieter de Coninck ja teurastaja Jan Breydel. Jälkimmäisen mukaan on nimetty Bruggen jalkapallostadion.  Breydel ja de Coninck onnistuivat yllättämään ranskalaiset ritarit ja heitä tukeneet porvarit ns. Bruggen verilöylyssä (Brugse Metten) toukokuun 18. vuonna 1302. Kahakassa kuoli yli 2000 ihmistä. Filip Kaunis suuttui vimmatusti ja lähetti Artoisin Robertin johtaman ritariarmeijan kostoretkelle. 

🎉🎉

Bruggen työläisarmeija, johtajinaan vangitun kreivi Gwijde Dampierren pojat Jan ja Gwijde jr sekä heidän sukulaismiehensä Willem van Gulik, marssi Kortrijkiin, jossa se piiritti ranskalaisen varuskunnan. Robertin johtamat ranskalaiset hyökkäsivät piirittäjien kimppuun, mutta päiviä kestänyt sade oli pehmittänyt tantereen niin, ettei ritareiden ratsutaktiikasta ollut hyötyä. Lisäksi flaamit olivat rakentaneet teroitetuista paaluista esteitä ratsuväen rynnäkköä torjumaan. Taistelu muuttui nujakoinniksi mutapellolla ja raskaasti haarniskoidut ritarit hävisivät koitoksen.  Taistelun tulos herätti suurta huomiota koko Euroopan tuolloisessa sosiaalisessa mediassa ja mm. skotti Robert Bruce otti siitä oppia lyödessään englantilaiset Bannockburnin  taistelussa vuonna 1314.  Kortrijkin taistelun toinen nimi tulee siitä, että voittajat riisuivat voitetuilta heidän kannuksensa ja asettivat  ne näytteille paikalliseen Onze-Lieve-Vrouwe -kirkkoon. 

🎉

Vaikka flaamit voittivat  taistelun, he hävisivät sodan. Filip Kaunis johti itse joukkojaan Pevelenbergin taistelussa vuonna 1304 ja saavutti niukan voiton. Seuraavana vuonna solmitussa rauhassa Flanderi menetti koko eteläosansa eli nykyisen Pohjois-Ranskan Flanderin ja lupasi maksaa suuret sotakorvaukset. Toisaalta loppuosa Flanderin kreivikunnasta jäi riippumattomaksi Ranskan kuninkaan vallasta.  Sotakorvausten kerääminen ei ollut helppoa ja aiheutti useiden vuosien ajan talonpoikais- ja kangasporvarikapinoita eri puolilla Flanderia. 

🎉

Miten kultaisten kannusten taistelu sopii 2000-luvun flaamien merkkipäiväksi? Yhtä hyvin tai huonosti kuin mikä tahansa 1800-lukua vanhempi tapahtuma modernin eurooppalaisen kansanryhmän  tai valtion juhlahetkeksi. Toki siellä on nykyihmisellekin tuttu vastapari Flanderi vs. Ranska, mutta osapuolissa ja taistelun syissä on niin paljon tasoja, ettei niitä kaikkia voi mitenkään ymmärtää nykyajan näkövinkkelistä. Työväen taistelu parempien elinolojen puolesta on toki ikuinen, muttei sovi kovin hyvin kansalliseksi ylpeyden aiheeksi olivathan työläisten vastapelurit verkaporvaritkin samaa ”kansaa” (jos ”kansa” termin käyttö keskiajan konseptissa on sopivaa) . Kuninkaiden ja aatelisten väliset intrigit ovat taas olleet pois muodista jo kauan aikaa. Ei kuitenkaan takerruta pikkuseikkoihin, vaan toivotetaan flaameille iloista juhlahumua!