Rahat loppu?

Vieläkö muistatte käteisen rahan? Kauan sitten sitä sai pankkisalien asiakaspalvelutiskeiltä ja sen jälkeen seinästä. Käteinen oli niin rakas kaveri, että sille annettiin lukuisia lempinimiä. Synonyymitietokanta mainitsee ainakin seuraavat: rahna, fyffe, hynä, fyrkka, bargeld, kahiseva, tuohi ja riihikuiva. Pian tuo lompakontäyte on vain muisto menneiltä ajoilta. Ensin tilalle tulivat pankkikortit ja sitten kännyköiden maksusovellukset. Belgian pankit ovat päättäneet nopeuttaa kehitystä rajoittamalla setelien automaattinostoja. 

Neljä suurinta pankkia (Belfius, BNP Paribas Fortis, ING ja KBC) perustivat yhteishankkeen nimeltä Batopin (Belgian ATM Optimization Initiative), joka avasi ensimmäiset pankkiautomaattinsa syksyllä 2021. Tarkoitus on sulkea vähitellen pankkien omat automaatit ja siirtää toiminta yhteisyrityksen vastuulle. Kun konttorit katoavat, pankeilla ei ole enää seiniä ja omien automaattien ylläpitämisestä tulee hankalaa ja kallista. Siksi Batobin tarjoaa mahdollisuuden ulkoistaa koko kiusallinen ongelma. 

€

Pankkien ja Batopinin yksi pääargumenteista on, että käteismaksujen arvo on pienentynyt 50 % kymmenessä vuodessa. On totta, että käteisen käyttö vähenee kaikkialla, mutta Belgiasta automaatit ovat kadonneet selvästi naapureita nopeammin.  Vuosien 2017 ja 2021 välillä niiden lukumäärä putosi 45 %, kun koko EU:ssa kato oli 8,6 %. Vuonna 2017 oltiin vielä EU:n keskiarvon yläpuolella, mutta vuonna 2021 selvästi alapuolella. (vuonna 2017 BE 90 ja EU 82 automaattia miljoonaa asukasta kohden, vuonna 2021 BE 49 ja EU 75). Samaan aikaan nostetun käteisen määrä on vähentynyt Belgiassa 31 % ja koko EU:ssa 9 %, joten kyllä täällä maksuliikenne sähköistyy hyvää vauhtia, mutta ei niin vauhdikkaasti kuin automaattien sulkeminen.

€

Asuinkuntamme keskustan kaikki kolme automaattia katosivat yhdellä kertaa ennen joulua. Se oli ikävä yllätys viikkomarkkinoiden asiakkaille, jotka olivat tottuneet nostamaan kahisevaa markkinoilla tuhlattavaksi. Eikä se lompakoiden oheneminen ollut kivaa torikauppiaillekaan. Kunnan johto tapasi Batopinin edustajat ja pormestari kuvaili kokousta hyvin turhautunein sanakääntein syyttäen firmaa ylimielisyydestä. Pottuuntunut kunnanhallitus käynnisti hankkeen oman pankkiautomaatin asentamiseksi, mutta sen käytännön toteutus on vielä hämärän peitossa. Heikentyvä käteistilanne on nostattanut vastalauseiden aallon kautta koko maan. Kaikki pikku- ja torikauppiaat eivät halua hankkia pankkikorttien lukulaitteita hallinnollisten kulujen vuoksi eikä jokaisella ihmisellä ole älypuhelinta tai puhelimen maksusovellusta. Lisäksi osa korjaus- ja remonttihommista, muutoista, kuljetuksista yms. palveluista hoidetaan verokarhun ulottumattomissa käteisellä. 

€

Valtiovalta on päättänyt puuttua peliin. Kilpailuviranomainen (BMA-ABC) on käynnistänyt tutkimuksen, onko Batopin-projekti laiton kartelli. Projektin tavoitteena on hoitaa käteisen jakelu 95 prosentille belgeistä, joten joku saattaisi pitää sitä kilpailun rajoittamisena. Sen vuoksi hanke on viranomaisten suurennuslasin alla. Toisaalla taas valtiovarainministeri Pierre-Yves Dermagne (Vallonian sosialisti) käy joukkoineen neuvotteluja pankkien kanssa. Ministeri on antanut rahalaitoksille aikaa maaliskuun loppuun saakka esittää uusi suunnitelma automaattiverkon tihentämiseksi. Jollei pankkien vastaus tyydytä ministeriä, hallitus ehdottaa parlamentille käteisen saatavuutta parantavaa lakia.  

€

Ovatko pankkeja kritisoivat kansalaiset ja valtio aloittaneet epätoivoisen kilpajuoksun aikaa tai peräti taistelun tuulimyllyjä vastaan? Yrittävätkö ahneet pankit vauhdittaa ajan rientoa modernismin nimissä, vaikka todellinen motiivi on kääriä maksimaalinen määrä tuohta? Ehkäpä jotain siltä väliltä, mielipiteitä on monia.