Sairaala-asiaa

Joulun aikoihin ilmestyi pari mielenkiintoista julkaisua Belgian sairaaloista, terveysministereiden tilaama asiantuntijaraportti sairaaloiden uudelleenorganisoinnista sekä potilastyytyväisyysbarometri  Lisää ajankohtaisuutta aiheeseen toi antverpenilaisen AZ Monica-sairaalan 13. tammikuuta halvaannuttanut kyberhyökkäys, jonka aikana paljastui, että samaan aikaan oli hakkeroitu neljän muunkin sairaalan tietojärjestelmiin. Eipä ihme, että keskustelu sairaaloiden hallintoprosessien tehokkuudesta ja ajantasaisuudesta käy vilkkaana.

Belgiassa on laskutavasta riippuen 130 – 190 sairaalaa. Luku vaihtelee eri lähteissä riippuen siitä lasketaanko niitä hallinnollisina kokonaisuuksina vai yksiköiden mukaan. Näkee myös puhuttavan julkisista ja yksityisistä sairaaloista, mutta jaottelu on lähinnä historiallinen eikä kuvaa esimerkiksi sairaaloiden rahoitustaustaa. Itse asiassa aidosti yksityisrahoitteisen, tuottoon tähtäävän, sairaalan perustaminen on kiellettyä ja useimmiten “yksityinen” sairaala tarkoittaa katolisen organisaation (esim. yliopiston) sairaalaa. 

----------

Noin kolme neljäsosaa sairaaloista on yleisiä sairaaloita, joissa on vähintään 150 vuodepaikkaa, ainakin kirurginen ja sisätautiosasto, kuvantamispalvelut sekä 24/7 toimiva ensiapu. Yleissairaaloihin lasketaan myös seitsemän yliopistosairaalaa, joissa on edellä mainitun lisäksi opetusta sekä lääketieteellistä tutkimusta ja menetelmien kehittelytyötä. Lisäksi samasta kategoriasta löytyy “yliopistosairaalan kaltaisia” sairaaloita, joissa on yliopistojen ostamia vuodepaikkoja ja joissa opiskelijat voivat harjoitella.  Loput (eli noin neljäsosa) sairaaloista tarjoavat esim. palliatiivista hoitoa sekä mielenterveys- ja kuntoutuspalveluita.

Jutun alussa mainittu asiantuntijaraportti sairaaloiden organisoinnista kritisoi mm. ensiavun nykytilaa.  Kaikki tuntevat puhelinnumeron 112, jonka kautta saa paikalle pelastushenkilökuntaa tekemään tilannearvioinnin ja viemään potilaan sairaalan ensiapuun. Lisäksi ihmiset ovat tottuneet menemään ensiapuun oma-aloitteisesti, jos tilanne tuntuu sitä vaativan. Sen sijaan numero 1733, jonka kautta saisi yhteyden päivystävään yleislääkäriin, on kansalaisille lähes tuntematon.  Raportin laatijoiden mukaan nykytilanne rasittaa turhaan sairaaloiden ensiapuja ja he haluaisivatkin parantaa sairaaloiden ja yleislääkäripäivystyksen yhteispeliä.

 ----------

Asiantuntijaraportin mukaan maassa on liikaa sairaaloita, jotka yrittävät tehdä kaikkea ja senpä tähden ekspertit haluaisivat pudottaa yleissairaaloiden lukumäärän alle sataan. He ehdotettavat neljää kategoriaa, joista yleissairaalan vuodepaikkakriteeriä kiristettäisiin niin, että 39 nykyistä sairaalaa menettäisi luokituksen ja samalla 24/7 päivystyksen.  Uudistuksella haettaisiin säästöjä hallintokuluissa ja pakotettaisiin sairaalat ja lääkäripäivystykset parempaan yhteistyöhön.  

----------

Kaikkiaan Belgiassa olisi ehdotetun uudistuksen jälkeen neljän tyyppisiä sairaaloita.  Yleissairaalat (1) pystyisivät tarjoamaan laajan kirjon palveluita ja 24/7 toimivan ensiavun, yliopistosairaalat (2) jatkaisivat suurin piirtein entiseen tapaan, paikalliset terveyskeskukset (3) (luokka, johon osa nykyisistä yleissairaaloista putoaisi) tarjoaisivat päiväkirurgiaa, kuvantamispalveluita, dialyysihoitoja, avohoitokuntoutusta jne. sekä erikoissairaalat (4), joissa tarjottaisiin esimerkiksi mielenterveyspalveluita tai vuodepaikkoja toipuville potilaille, jotka eivät enää tarvitse intensiivistä sairaalahoitoa, mutta eivät toisaalta pärjää kotona.  Uudistus merkitsisi siis sairaalatason ensiapupisteiden lukumäärän pienenemistä, mutta toisaalta tilannetta parannettaisiin integroimalla nykyiset yleislääkäreiden päivystyspalvelut paremmin paikallisiin terveyskeskuksiin (3). 

----------

Raportin vastaanottaneet ministerit kuvasivat sitä “mielenkiintoiseksi” ja hyväksi pohjaksi sairaalapalveluiden tehokkuuden, taloudellisuuden, HR-asioiden, yhteistyömallien sekä alueellisen kattavuuden kehittämiseksi. Julkaisun jälkeen raportti lähetettiin lausuntokierrokselle kymmenille alan ammattilaisille ja instansseille. Kevään kynnyksellä kuullaan, mitä ehdotuksista eri puolilla maata ja terveydenhuollon kenttää ajatellaan. Sen jälkeen poliitikkojen olisi tarkoitus päästä sopuun sairaalapalveluiden uudistamisesta. 

Mitäs kansa sairaalapalveluista ajattelee? Se selviää joulun aikaan julkaistusta potilastyytyväisyysbarometristä. Sen mukaan suurin osa belgeistä (87 %) pitää sairaaloissa saamaansa hoitoa ja kohtelua hyvänä tai erinomaisena. Edellisessä, vuoden 2021 barometrissä, luku oli jopa 93 %. Eniten valitettiin, että henkilökunta viettää liian vähän aikaa potilaiden kanssa sekä sitä, ettei potilaille kerrota tarpeeksi selvästi mikä vaivaa tai mitä heille ollaan tekemässä. Sairaaloissa myönnetään, että ongelma on todellinen ja sen sanotaan johtuvan sairaanhoitajapulasta. Lisäksi kuusi kymmenestä vastaajasta valitti kuukausien mittaisista jonotusajoista erikoislääkäreiden vastaanotoille. Kaikkein pahimmissa tapauksissa odotusaika voi venyä yli vuoden mittaiseksi. 

----------

Kun vastaajilta kysyttiin, miten he valitsevat sairaalansa, tärkein valintakriteeri oli läheisyys ja kakkoseksi tuli hoidon laatu. Tämä tulos näyttäisi olevan ristiriidassa asiantuntijaraportissa esitetyn yksiköiden vähentämistavoitteen kanssa. Vastauksissa korostuikin tarve saada käydä tutussa sairaalassa tuttujen lääkäreiden ja hoitajien luona ja niinpä vain 35 % vastaajista kannatti sairaalayksiköiden yhdistämistä ja vähentämistä. 

Siinäpä sitä onkin poliitikoille pohdittavaa lähivuosiksi. Kuinka vähentää päällekkäisiä toimintoja, parantaa sairaaloiden turvallisuutta ja kustannustehokkuutta pitäen samalla mielessä, että jokainen belgi haluaa lähelleen täyden palvelun sairaalan.