Belgia-ilmiö, osa 3

Belgian hallituksella on jälleen kuumat paikat ja eilen illallakin neuvoteltiin yli puolen yön. Ministereitä kuumottaa kysymys siitä, miten saadaan kansalaisille kuumat paikat talvella 2025-2026. Ongelmana on -ei ensimmäistä eikä viimeistä kertaa- ydinvoiman tulevaisuus ja sähkön riittävyys. Aiheesta löytyy myös kaksi aiempaa pakinaa, Belgia-ilmiö ja Belgia-ilmiö, osa 2.

Muistin virkistämiseksi mainittakoon, että Belgiassa on seitsemän reaktoria, jotka yhtä aikaa toimiessaan tuottivat noin puolet maan tarvitsemasta sähköstä. Neljä niistä sijaitsee Doelissa Antverpenin lähellä (1975, 1975, 1982 ja 1985) ja kolme Tihangessa Meuse-joen varrella (1975, 1983 ja 1985). Opetuslapsi Pietaria mukaillen Belgia on kolmesti kieltänyt suhteensa ydinvoimaan, vuonna 2003 (uusien voimaloiden rakentamisen kieltävä laki) sekä vuosina 2012 ja 2018 (Elio di Rupon ja Charles Michelin hallitusten päätökset ydinvoiman alasajosta). Korvaavia energialähteitä ei ole kuitenkaan rakennettu tarpeeksi ja niinpä reaktoreille on ollut vuosien saatossa pakko myöntää jatkolupia. 

⚡

Nyt on tultu tilanteeseen, jossa Doel 3 on suljettu jo syyskuussa ja Tihange 2 suljetaan ensi helmikuussa. Sitten suljetaan Doel 1 ja 2 sekä Tihange 1 vuoden 2025 aikana. Hallitus päätti viime maaliskuussa, että kahden nuorimman reaktorin (Doel 4 ja Tihange 3, 1985) käyttölupia jatketaan kymmenellä vuodella vuoteen 2035.  Viranomaisten ja Engie-energiafirman, joka voimaloita pyörittää, tekniset neuvottelut käytön jatkamisesta ovat vielä kesken. Engie on kuitenkin ilmoittanut kymmenen vuoden jatkoajan edellyttävän huoltoa, joka alkaisi kesällä 2025 ja kestäisi noin vuoden.  Tästä kaikesta voimme laskea, ettei syksystä 2025 alkaen maassa toimi yhtään ydinreaktoria. Aiemmin luotettavan sähkönmyyjän Ranskan ydinvoimalat ovat samassa jamassa, joten sieltäkään ei ole odotettavissa apua. 

⚡

Ydinsähkön puutetta korvaamaan on suunniteltu kaasuvoimaloita. Luvat ja suunnitelmat ovat kunnossa kahta Liègen lähelle Seraingiin ja Awirsiin rakennettavaa voimalaa varten. Flanderin hallitus on useaan otteeseen hylännyt hakemuksen rakentaa kolmas kaasuvoimala Vilvoordeen Brysselin kupeeseen. Nyt lupariitaa puidaan oikeudessa. Tänä syksynä kuvaan tuli myös neljäs kaasuvoimala, joka rakennettaisiin Tessenderloon Hasseltin lähelle. Sille Flanderin hallitus on myöntänyt rakennusluvan. 

⚡

Kaksi kaasuvoimalaa ei (eikä välttämättä neljäkään) kata kokonaan seitsemän ydinreaktorin jättämää aukkoa. Siksi hallitus istui 7.12 myöhään yöhön miettimässä, että mitäs nyt tehtäisiin. Pöydällä on ollut ehdotus, jossa kaksi uusinta voimalaa pysäytettäisiin tai niitä jarruteltaisiin tulevina kesinä, jotta huoltotyöt voitaisiin siirtää kesään 2026. Toisen vaihtoehdon mukaan taas kolme lakkautustuomion saanutta voimalaa pysäytettäisiin kesäisin niin, että niissä riittäisi potkua toimia yli uudenvuoden 2026 ja siten selvittäisiin tuosta kohtalon talvesta. Engie on kommentoinut, ettei moisia manöövereitä voida nykyisten lakien ja ydinturvasäännösten puitteissa tehdä. 

⚡

Hallitus ei vielä eilen tehnyt lopullisia päätöksiä, vaan energia-asioista vastaava ministeri Tinne Van der Straeten (Flanderin vihreä) sai tehtäväkseen selvittää, miten mainitut ydinreaktioiden pitkittämis- ja ydinpolttoaineen säästötoimet voitaisiin käytännössä toteuttaa. Aikaa selvitykselleen hän sai tammikuuhun saakka.  Samalla otettiin myös aikalisä hallituksen sisäisissä väännöissä.  Vihreiden politiikkana on ollut ratkaista lyhyen aikavälin kriisit millä tahansa toimivalla keinolla luopumatta pitkän aikavälin tavoitteesta vähentää ydinvoimariippuvuutta. Erityisesti Vallonian liberaalit ja Flanderin kristillisdemokraatit ajavat puolestaan ydinvoimaa ratkaisuksi niin lähivuosien kuin -vuosikymmentenkin energiatarpeisiin. Kaikki kuitenkin lupaavat, ettei vuoden 2025 energiakriisiä jätetä kevään 2024 vaalien jälkeisen hallituksen ratkaistavaksi, joten tammikuussa jatketaan taas!