Belgia-ilmiö

Belgian hallitus väänsi jouluviikolla kättä uudesta energiapolitiikasta. Aatonaattona, yöneuvottelujen päätteeksi, kerrottiin yleisölle iloisia uutisia: sopu oli löytynyt.  Tiedottamisen kärkiviesti oli, että "ydinvoimasta luovutaan vuonna 2025". Tämä ei ole sinänsä mikään uutinen, sillä Belgiassa säädettiin tammikuussa 2003 laki, joka kieltää ydinvoiman lisärakentamisen ja määrää, että jokainen käytössä oleva reaktori pitää sulkea viimeistään 40 vuotta käyttöönoton jälkeen. Elio di Rupon hallitus, Fukushiman jälkilöylyissä vuonna 2012, ja Charles Michelin hallitus vuonna 2018, tekivät vielä uudet päätökset ydinvoiman alasajosta. 


Belgiassa on käytössä seitsemän reaktoria, jotka tuottavat noin puolet tarvittavasta sähköstä. Neljä löytyy Doelista Antverpenin läheltä  (1975, 1975, 1982 ja 1985) sekä kolme Tihangesta Meuse-joen varrelta (1975, 1983 ja 1985). Kuten käynnistysvuosista näkyy, vanhimmille on jouduttu antamaan erikoislupia, koska vuoden 2003 lain nojalla ne olisi pitänyt jo sulkea. Tämä johtuu siitä, että muutakaan sähkönlähdettä ei ole keksitty. Viranomaiset ovat laatineet kunta- ja aluelistoja missä järjestyksessä sähkönjakelua rajoitetaan, jos ydinvoimaloiden ongelmat pahenevat. Erinäisiä toimintakatkoja onkin viime vuosina ollut, mikä ei reaktoreiden iän vuoksi ole yllättävää. 


Mitäs se hallitus siis jouluviikolla päätti? Sovittiin kahdesta eri vaihtoehdosta, A ja B. Ensimmäisen suunnitelman mukaan nykyiset reaktorit pysäytetään todellakin vuonna 2025. Energia-asioista vastaavan ministerin Tine van der Straetenin (Flanderin vihreä) pitää löytää maaliskuuhun 2022 mennessä korvaavat energianlähteet. Yksi kanto kaskessa on Flanderin hallitus, joka on vastahakoinen myöntämään rakennuslupaa Vilvoordeen suunnitellulle suurelle kaasuvoimalalle. On aika epätodennäköistä, että lupa irtoaa ennen maaliskuuta. Ministeri vaikuttaa silti luottavaiselta, että muitakin vaihtoehtoja löytyy. Mahdollisina energialähteinä on mainittu merelle rakennettavat tuulivoimalat, vetyvoiman kehittäminen sekä pienemmät hajasijoitetut kaasuvoimalat. Hallitus lupaa firmoille tukiaisia, mikäli kysynnän tai hintojen vaihtelut pelottavat mahdollisia investoijia. 

Lisäksi A-vaihtoehtoon kuuluu 100 miljoonan euron määräraha uuden ydinvoiman tutkimustyöhön. Tarkoituksena on kehittää SMR-teknologiaa  (Small Modular Reactor), jonka avulla voitaisiin rakentaa minivoimaloita sinne ja tänne.

 

B-vaihtoehto tarkoittaa puolestaan kahden nuorimman ydinvoimalan pyörittämistä vuoden 2025 takarajan tuolle puolelle. Belgian säteilyturvakeskus sai tehtäväkseen kirjoittaa raportti minkälaisia huoltohommia tai investointeja Doel nelosen ja Tihange kolmosen käynnissäpitäminen edellyttää.  Jos ministeri van der Straeten ei löydä tarpeeksi uusia sähkönlähteitä maaliskuuhun mennessä, toteutetaankin ”plan B”.


Kovin tarkasti ei siis vielä tiedetä mihin suuntaan energiapolitiikka etenee. Toivon mukaan maaliskuun lopussa ollaan viisaampia. Tällä hetkellä todennäköisemmältä näyttää kahden ydinvoimalan vaihtoehto B, mutta vaikka A:kin toteutuisi ydinvoimaa ei ole suljettu pois, koska minivoimaloista haaveillaan.  Siksipä ”Belgia luopuu ydinvoimasta” näyttäisi olleen jonniinmoinen klikkiotsikko.

Kommentit

Suositut tekstit