Belgia-ilmiö, osa 2

Kirjoitin muutama viikko sitten hallituksen ydinvoimalinjauksesta, jonka se teki tiukkojen neuvottelujen tuloksena jouluviikolla. (https://brabantinleijona.blogspot.com/2022/01/uraani-halkeaa-mutta-kuinka-kauan.html). Kompromissia uutisoitiin viestillä ”Belgia luopuu ydinvoimasta”, vaikkei asia tarkasti katsoen niin ollutkaan. Pöydälle jäi kaksi vaihtoehtoa, joista molempiin kuului minivoimaloiden kehittämisrahoitusta. Lisäksi vaihtoehto kakkoseen kuului säteilyturvakeskukselta pyydetty selvitys, kuinka kahta uusinta voimalaa voitaisiin käyttää myös vuoden 2025 jälkeen. Jouluaaton aattona sovittiin, että lopullinen päätös ydinvoiman kohtalosta tehdään maaliskuussa. 

⚡

Ajan riento on ollut niin kiivas, että joulukuiset energiakeskustelut tuntuvat nyt todella kaukaisilta. Ukrainan sota on muuttanut energian saatavuutta tavalla, jota oli vaikeaa ennustaa. Vaikka Belgia ei olekaan erityisen riippuvainen Venäjästä, ostetaanhan Putin&kumppaneilta vain alle 7 prosenttia täällä poltetusta kaasusta, kaasuvoimaloiden rakentaminen on joutunut entistä voimakkaampaan vastatuuleen. Esimerkiksi Vallonian liberaalien johtaja Georges-Louis Bouchez puhuu ydinvoimasta luopumisen sijasta kaasusta luopumisesta. Myöskin Flanderin ja Vallonian teollisuusliitot sekä Brysselin kauppakamari propagoivat innokkaasti ydinvoiman puolesta. Hallituksessa istuvien liberaalien ja teollisuuspatruunoiden puheille antaa taustatukea säteilyturvakeskuksen tammikuinen lausunto, jonka mukaan kahta nuorinta ydinvoimalaa voidaan pikkuviilausten jälkeen käyttää vuoden 2025 tuolle puolelle. On kuitenkin selvää, ettei edes kahden ydinvoimalan käynnissä pitäminen riitä tyydyttämään energiatarvetta. 

⚡⚡

Maaliskuun 18. päivänä tuli ”lopullisen” energiapäätöksen aika. Hallitus joutui tosin jo alkuviikosta tekemään energian hintakriisin ja sodan aiheuttamia tukipäätöksiä, kuten alentamaan arvonlisä- ja polttoaineveroa. Lisäksi energiaministeri Tine Van der Straeten (Flanderin vihreä) ilmoitti keskiviikkona, että kahden ydinvoimalan jatkolupalaki on jo niin pitkällä, että se voidaan tuoda käsittelyyn ennen maaliskuun loppua.  Vielä vähän aikaa sitten Van der Straeten olisi halunnut päättää sähkön, kaasun ja öljytuotteiden veroista osana energian kokonaisratkaisua, mutta kriisit pakottavat nopeisiin toimiin strategisten linjausten kustannuksella. 

⚡

Toisin kuin jotkut poliitikot ja toimittajat arvelivat, energiasopua ei tarvinnut etsiä montaa päivää ja yötä, vaan valkoisia savumerkkejä tupruteltiin jo perjantai-iltana. Uudella poliittisella sopimuksella  on kaksi päätavoitetta, taata energiansaanti ja vähentää energian käyttöä.  

Ketään ei yllättänyt, että Doel 4 ja Tihange 3 ydinvoimaloiden käyttölupaa jatketaan vuoteen 2035 saakka. Edellytyksenä on, että voimaloita pyörittävä firma Engie suostuu diiliin ja että pikavauhtia tehtävä turvallisuus- ja ympäristövaikutusarviointi tyydyttää Belgian naapureita. Hallitus päätti myös sijoittaa 1,2 miljardia euroa uusiutuvien kehittämiseen tavoitteenaan 30 prosentin omavaraisuus vuoteen 2030 mennessä. Tuulivoimaa rakennetaan niin, että Pohjanmerellä tuotetaan tulevaisuudessa 8GW ja Belgian maaperällä lähes 4GW sähköä. Mitä kaasuun tulee, Ukrainan sodasta huolimatta kaksi suurta voimalaa pidettiin mukana suunnitelmissa, vaikka niiden kohtalo ei olekaan kovin selvä. Pääministeri Alexander De Croo sanoi lehdistötilaisuudessa, että vastatuulessa oleva Vilvoorden kaasuvoimala ei ole mukana hallituksen laskelmissa. 

⚡

Lukuisiin pieniin askeleihin kuuluvat mm. rakentamisen puolella lämpöpumppujen ja aurinkokennojen arvonlisäveron tiputtaminen kuuteen prosenttiin, samoin kuin vanhan rämän talon purku- ja uudisrakennustyömaan ALVin. Rautateiden asemien, parkkihallien ja muiden rakennusten katoille asennetaan aurinkokennoja niin paljon kuin rahkeet riittävät. Valtionrautateiden tulee tuplata tavarankuljetuskapasiteettinsa vuoteen 2030 mennessä ja junalippujen hintoja ei saa nostaa vuoden 2023 jälkeen. Säästöjä haetaan myös kieltämällä muut kuin LED-valot julkisista rakennuksista. 

⚡

Periaatepäätös ydinvoiman jatkosta on nyt siis tehty. Paljon on vielä työtä edessä. Energiayhtiö Engie olisi halunnut selvempiä ja pidempiaikaisia näkymiä investoinneilleen, joten saadaanko se mukaan tähän diiliin? Millä täytetään viiden muun ydinvoimalan sulkemisen aiheuttama aukko? Ehditäänkö kaikki lainsäädäntötyö ja lupa-asiat saada valmiiksi ajoissa? Kuinka paljon ehdotetut säästötoimet oikeasti vähentävät energian kulutusta? Moni toivoo jo nyt, ettei talvesta 2025-2026 tulisi kovin kylmä.