Sataa, sataa, ropisee

Rankat sateet aiheuttivat paikallisia tuhoja jälleen viime viikonloppuna. Muutamassa Brysselin ja Namurin puolivälissä sijaitsevassa kunnassa vesi valtasi talojen kellareita ja katutason huoneita ja tulvavedet huuhtelivat maanviljelijöiden kevätkylvöjä ojiin ja puroihin. Yksi koulu jouduttiin sulkemaan vesivahinkojen takia. Viime syksyn jälkeen nämä ovat olleet valitettavan jokapäiväisiä uutisia, vaikka onneksi on vältytty heinäkuun 2021 kaltaisilta tuhoilta.  Tuolloinhan 39 henkilöä menetti henkensä ja aineellisten vahinkojen arvo nousi noin 2,4 miljardiin euroon. Marraskuussa 2023 nähtiin ennennäkemättömiä tulvia Länsi-Flanderin maakunnassa Ranskan rajan ja meren tuntumassa. Tammikuun alussa tulvi useilla alueilla keskisessä Belgiassa sekä Vallonian että Flanderin puolella ja helmikuussa jälleen Länsi-Flanderissa ja Hainautissa. Listaa voisi jatkaa viikko viikolta näihin päiviin saakka. 

Rakennusten, viljelysten ja liikenneinfrastruktuurin lisäksi sateet ovat aiheuttaneet vahinkoa myös rakennustyömailla. Rakennusyritysten liiton mukaan työmaat ovat tänä keväänä keskimäärin 2-4 viikkoa myöhässä ja joka kolmannella työmaalla viiveet ovat yli neljä viikkoa. Perustuskuopat ovat täynnä vettä, muurauslaastit eivät kuivu, raskaita koneita ei saada mudan läpi työmaille ja kattoja joudutaan laittamaan hankalien pressuviritysten alla.  Ainostaan firmat, jotka tekevät vain sisähommia, kertovat urakoiden olevan aikatauluissaan. Myöskin metsurien savotat ovat seisseet tulvien ja mudan takia. Esimerkiksi pyökin, jota saa kaataa vain tiettyyn aikaan vuodesta, kaatokaudesta menetettiin tänä talvena pari kuukautta, koska hakkuupalstat tai niille johtavat tiet eivät olleet riittävän kuivia tai jäässä. Myös urheilun puolella on kärsitty sateista. Tunnetuin tapaus oli Belgian ja Serbian välisen jalkapallopelin siirtäminen marraskuussa, mutta amatööri- ja junioritasoilla peruutukset olivat valitettavan yleisiä läpi kauden. Esimerkiksi tammikuussa oli kaksi koko maan kattavaa yleistä viikonloppupelien peruutusta, ensin tulvien ja sitten lumen takia. 

☂

Ilmatieteenlaitoksen tilastot ovat karua luettavaa. Käydäänpä läpi Brysselissä sijaitsevan Ucclen aseman säähavaintoja. Joulukuussa sadepäiviä oli 23, vettä satoi 30% normaalia enemmän, keskilämpö oli kaksinkertainen normaaliin verrattuna ja aurinkoisia tunteja oli 40% vähemmän kuin normijoulukuussa. Tammikuussa lämpötila ja sademäärä lähentelivät normaaliarvoja, mutta helmikuussa lyötiin pöytään uudet ennätykset: kaikkien aikojen lämpimin helmikuu (8.3°C, puoli astetta korkeampi kuin edellinen ennätys) ja 23 päivää sadetta (sademäärä 126.5 mm, liki kaksinkertainen normaaliin verrattuna). Maaliskuussa sadepäiviä oli ”vain” 18, mutta kaikkien aikojen ennätykset lyötiin suhteellisessa kosteudessa ja ilmassa olevan vesihöyryn osapaineessa. Paita kastui siis ilman urheilusuorituksia.  Viimeinen kuukausi, josta tilastot ovat valmiit, on huhtikuu. Tuolloin keskilämpötila oli hieman korkeampi ja aurinkoisten tuntien määrä pienempi normaaliin verrattuna, mutta 22 sadepäivää antoi kaksinkertaisen määrän vettä normaaliin huhtikuuhun verrattuna. Nähtiinpä korkeimmilla alueilla vielä lumisateitakin. Siinä oli pellonlaidalla käyskentelevällä maanviljelijällä vitsit vähissä. Talven ja alkukevään yleiskuva on siis ollut pimeä, lämmin ja erittäin märkä.

☂

Ennustaminen, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen, on vaikeaa. Nykyisten sääilmiöiden arvaamattomuus ja luonnollisten vesijättömaiden betonoiminen on tehnyt lähes mahdottomaksi ennustaa, kenen talo tai pelto jää seuraavaksi veden alle.