Herhiläisiä!

Maanviljelijät ovat olleet viime aikoina huolestuneita susikannan kasvusta Belgiassa (ks. blogi Pahaa sutta ken pelkäisi), sillä niiden määrä on kasvanut noin viidessä vuodessa yhdestä yksilöstä muutamaan laumaan. Yhteiskunnan varoja on tarvittu sekä susien jäljittämiseen ja niistä varoittamiseen että aitojen rakentamiseen.  Vähemmän huomiota on herättänyt toinen saamaan aikaan yleistynyt eläin, aasianherhiläinen, joka aiheuttaa hunajantuottajille yhtä suurta uhkaa kuin susi lihantuottajille. Sitä paitsi se on vieraslaji, kun taas sutta voidaan pitää historiallisesti katsottuna kotoperäisenä.

Aasianherhiläinen (Vespa velutina, Aziatische hoornaar, frelon asiatique) rantautui Eurooppaan vuonna 2004 Bordaeux´ssa Ranskassa ja on sen jälkeen levinnyt nopeasti etelään, itään ja pohjoiseen. Ensimmäinen yksilö nähtiin Belgiassa vuonna 2015 ja pesä 2016. Seuraavana vuonna kerrottiin jo ensimmäisestä hyökkäyksestä mehiläispesään Péronnesissa Tournain lähellä.  Aasianherhiläinen on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella, joten sitä ei saa pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa eikä myydä. Suomessa hyönteistä ei ole vielä nähty.  

🐝

Aasianherhiläinen tulee nimensä mukaisesti Kaakkois-Aasiasta ja se on eurooppalaisen herhiläisen (Vespa crabro) tavoin myrkkypistiäisiin kuuluva ötökkä. Eurooppalaisesta kaimastaan sen erottaa keltaisista jaloistaan ja hieman pienemmästä koostaan.  Se on petoeläin, jonka ruokavalioon hitaat tarhamehiläiset sopivat hyvin. Hunajamme tuottavat mehiläislajit ovat jalostuksen tuloksia, eivätkä ne ole sopeutuneet aasianherhiläisen saalistustapoihin. Herhiläiset heikentävät mehiläispesiä myös lentämällä paikallaan pesän edustalla, jolloin mehiläiset eivät uskalla lähteä ruoanhakuun vaan kärsivät nälänhädästä. 

🐝

Ranskassa on arvioitu, että aasianherhiläiset aiheuttivat mehiläiselinkeinolle 23 miljoonan euron vahingot vuosien 2006 ja 2015 välillä. Sen jälkeen tuhot ovat lisääntyneet ja niiden arvioidaan nousevan 11 miljoonaan euroon vuodessa. Italiassa vahingot arvioidaan 9 miljoonaksi vuodessa. Sille kelpaavat sapuskaksi muutkin hyönteiset (sekä hedelmät ja marjat) ja lajien katoamisena näkyviä ekologisia haittoja ei voi mitata rahassa. 

🐝

Nyt on se aika vuodesta, jolloin mehiläishoitajat valmistautuvat aasianherhiläisten vastaiseen erikoisoperaatioon. Niiden pesät ovat yksivuotisia ja vain kuningatar talvehtii. Kevätpesien rakennuspuuhat alkavat maaliskuussa ja siksi herhiläiskuningattaria yritetään metsästää nyt ennen  pesien valmistumista. Esimerkiksi Bastognen kunta on asentanut viitisenkymmentä ansaa ja rohkaissut muitakin Etelä-Belgian kuntia mukaan taistoon. Palokunnat ovat puolestaan hankkineet uutta kalustoa ja suojavarusteita pystyäkseen tuhomaan valmiita kevätpesiä tai vielä suurempia kesäpesiä. Uutena aseena on mm. ilmanpainekivääri, jolla voi apua räjähtävän hyönteismyrkkypatruunan korkealla puussa olevan pesän sisälle.

🐝

Palataanpa lopuksi alun susivertaukseen. Kun susikannan kasvusta keskustellaan, esiintyy myös  -toistaiseksi melko vähän- pelkoa, että ne voisivat hyökätä ihmisten kimppuun. Itse asiassa aasianherhiläinen on ollut viime vuosina ihmiselle vaarallisempi eläin kuin susi. Se ei ole aktiivisen aggressiivinen, eikä sen myrkky ole tehokkaampaa kuin ampiaisen myrkky, mutta tarpeen tullen se puolustautuu ärhäkkäästi. Ranskassa on tilastoitu yksi pesänhäiritsijän kuolintapaus ja Belgian Aywaille´ssa elokuussa 2022 juostussa polkujuoksukilpailussa kymmenet juoksijat saivat herhiläisen pistoja ja viisi heistä joutui sairaalahoitoon. Tuollaista kaaosta yksikään susi ei ole vielä pystynyt aiheuttamaan.