Sanainen arkku auki

Koronapandemia on jättänyt jälkensä moniin eri arkielämän osa-alueisiin, joten miksipä ei myös kieleen? Ranskankielinen yleisradiokanava RTBF ja suurin sanomalehti Le Soir järjestivät viime vuoden lopussa nettiäänestyksen kysyen ihmisiltä, mikä on ”vuoden 2021 sana”. Kymmenen kärkeen sijoittuneista sanoista peräti neljä voidaan yhdistää koronaan. 

🖋

Kisan voitti ”ultracrépidarianisme”, jota voisi suurpiirteisesti ja rohkeasti kääntäen kutsua besserwisserismiksi. Sanan taustalla on latinankielen sanonta ”sutor, ne ultra crepidam” elikkä ”suutari pysyköön lestissään”. Epäillään, että englanninkielisen alkusanan keksi vuonna 1819 kirjailija William Hazlitt, jonka mielestä kirjallisuuskriitikko William Gifford ei pysynyt lestissään. Gifford tunnettiin satiirisena ja taitavasti ärsyttävänä skribenttinä, joten nykyään hän olisi taattu Twitter-tähti. Pilkkasanan kanaalinylitys kesti melkein 200 vuotta, sillä kielitieteilijät ovat löytäneet ensimmäiset jäljet ranskankielisestä ”ultracrépidarianisme” versiosta vasta vuodelta 2014. Senkin jälkeen se pysyi pimennossa vuoteen 2020 saakka kunnes korona muutti kaiken. Lääketieteen, epidemiologian, virologian, perustuslain, kansalaisvapauksien, viranomaisviestinnän, jne. jne. asiantuntijoita hyppäsi esiin joka kiven takaa ja sosiaalinen media tarjosi kaikille paikan auringossa. Kun tähän soppaan lisää uudissanan melkein mahdottoman lausunta-asun, ei ole ihme, että se viehättää surrealismiin ja sarjakuvien sanaleikkeihin tottuneita frankofoneja. 

🖋

Kisan kakkoseksi jäi ennakkosuosikki ”iel”, ruotsin hen-sanaa vastaava yritys yhdistää yksikön kolmannen persoonan pronominit (il & elle) yhdeksi sanaksi. Se on herättänyt keskustelua koko ranskankielisessä maailmassa aiheen poliittisuuden, mutta myös kieliopillisten haasteiden vuoksi. Ranskankielen maskuliini/feminiini -jako kun ei rajoitu yhteen pronominiin vaan tunkee moniin muihinkin kielen rakenteisiin.  ”Iel”-sanan tappio johtuukin todennäköisesti siitä, että se herättää enemmän ristiriitoja kuin ”ultracrépidarianisme”.  Yllätyskolmonen oli ”nutriscore”, joka tarkoittaa elintarvikkeiden terveydellisyysluokitusta. Lieneekö terveiden elämäntapojen kaipuu vaikuttanut suosioon?

🖋

Mitäs ne muut pandemian inspiroimat sanat sitten olivat? Sijalta neljä löytyy ”passe sanitaire”, joka on koronatodistuksesta käytetty yleistermi ja Ranskassa passin virallinen nimi. Belgiassa haluttiin välttää kieliriitoja ja annettiin todistukselle englanninkielinen nimi ”Covid Safe Ticket”.  Äänestyksen kahdeksanneksi suosituin sana oli ”covidé, -ée”, jota käytetään hyvin monenkirjavissa koronan vaikutuksia kuvaavissa lauseissa. Kärkikymmenikön perää pitää ”vaxxie”, joka tarkoittaa piikki olkapäässä otettua selfietä.  Esimerkiksi monet julkisuuden henkilöt ovat julkaisseet ”vaxxieita” rohkaistakseen ihmisiä ottamaan rokotus. 

🖋

Aika näyttää poistuuko ”ultracrépidarianisme” käytöstä pandemian mahdollisesti joskus helpottaessa. Ei luulisi, sillä aina tulee riittämään besserwisseröinnin aiheita.