Minä poljen, sinä maalaat

Liègen käräjillä päättyi tammikuun puolessa välissä lähes kolme vuotta kestänyt prosessi kolmea pyöräilijää vastaan. Kun keskustassa sijaitseva Hors Château-katu vuonna 2019 korjattiin, siihen ei tehty mitään pyöräilymerkintöjä ja kolme paikallista aktivistia pyysi kaupunkia korjaamaan tilanteen. Kun asia ei heidän mielestään edistynyt tarpeeksi nopeasti, he tarttuivat sapluunoihin ja spraypulloihin ja lähtivät maalaamaan pyöränkuvia katuun. Kameravalvonta paljasti yölliset puuhailijat ja poliisi otti heidät kiinni verekseltään paikan päältä. 

🚴

Poliisi yritti lätkäistä maalareille satasen sakot, mutta he kieltäytyivät maksamasta.  Syyttäjä ehdotti samaa diiliä vielä kaksi kertaa, tuloksetta. Katumaalarit halusivat katsoa loppuun saakka, miten tapaus nähtäisiin oikeudessa.  Syyttäjä vei rikosepäilyn käräjille syyttäen kolmikkoa liikenteen vaarantamisesta ja julkisen omaisuuden tuhoamisesta. Enimmillään tuollaisista rikoksista voi saada jopa ehdollisen vankeustuomion. Kuulusteluasiakirjojen mukaan 40-50 -kymppiset syytetyt kertoivat siirtyneensä väkivallattomaan suoraan toimintaan nostaakseen Liègen liikenneongelmat framille ja edistääkseen pyöräilyn turvallisuutta.  "Asialla oli hoppu ja kaupunkia oli jo valistettu sen kiireellisyydestä” totesi yksi syytetyistä.

🚴

Käräjillä syyttäjä vaati jokaiselle 46 tuntia kansalaispalvelusta. Hän sanoi, että jos jokainen alkaisi maalaamaan haluamiaan liikennemerkintöjä, jollei niiltä kadun- ja tienpitäjiltä saa, seuraisi anarkia! Puolustuksen mielestä liikennettä ei oltu millään lailla vaarannettu eikä omaisuutta tuhottu, sillä nämä lainkuuliaiset ja huolestuneet kansalaiset halusivat toimia yleiseksi hyväksi. Sitä paitsi kaupunki on sittemmin maalannut katuun paljon komeammat pyöräilyreitin tunnukset. 

Oikeus päätti asian pyöräilyaktivistien hyväksi. Liikennettä ei nähty vaarannetun ja syytteessä ehdotettu tuomio omaisuuden tuhoamisesta muutettiin ”laittomaksi graffitiksi”. Rike katsottiin niin mitättömäksi, ettei siitä annettu minkäänlaista rangaistusta. 

🚴

Varsinaisia pyöräteitä on Brysselissä ja Valloniassa vähän ja pyöräilyn edistämistä vaativa kansalaistoiminta on saanut monenlaisia muotoja. Tarinamme liegiläiset aktivistit saivat tukea paikalliselta ”Actions cycloyennes” ryhmältä ja Brysselissä vaikuttaa esimerkiksi ”Guerrilla Bike Brussels”, jonka jäsenet saattavat osallistua myös muiden ympäristöliikkeiden toimintaan. Erilaisia villejä katumerkintätapauksia on ollut varsinkin Brysselissä jo vuosien ajan ja niihin saattavat osallistua jopa kunnat, jolleivät alueelliset tieviranomaiset tee ”oikeita” päätöksiä. Järjestäytyneet pyöräilyorganisaatiot, kuten ranskankieliset belgit yhdistävä GRACQ, suosivat vuoropuhelua viranomaisten kanssa ja muuta lakien puitteissa tapahtuvaa vaikuttamista. He tarjoavat myös jäsenilleen infrasuunnittelun ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kursseja, jotta kuntia ja alueita saataisiin tehokkaammin painostettua, 

🚴

Koska tie- ja katuverkot sekä kaupunkien korttelit, kuten myös joidenkin päättäjien asenteet, ovat  hyvin vanhoja, on pyöräilyn edustajilla työtä vielä vuosiksi eteenpäin.