Opet lakkoilee

Ranskankielisissä kouluissa lakkoillaan tällä viikolla. Kaiken kaikkiaan lakkopäiviä on 10, mutta tilanteet vaihtelevat koulusta toiseen. On kouluja, joissa lakko kestää viisi päivää alkaen keskiviikkona 20. toukokuuta, toisissa karttakeppi on naulassa roikkumassa koko kymmenen päivän jakson ja on myös kouluja, joissa osoitetaan mieltä siten, että kukin ope on opetustyön sijasta mielenosoittajana pari tuntia kerrallaan. Lapset ja vanhemmat ovat pahassa välikädessä, sillä yleensä luvataan, että kouluun voi tulla ja että lapsille on järjestetty valvontaa ja itsenäisen opiskelun ohjausta. Sen sijaan kukaan ei ole osannut vastata, onko kyseessä luvaton poissaolo, jos lakkovahti koulun edessä pelottaa ja lapsi jää kotiin. Oman stressinsä tuo kesäkuun tenttikausi, johon valmistautuminen jää nyt vajaaksi. 

Mistä opettajien kenkä puristaa?  Ranskankielinen kieliyhteisö (Federation Wallonie-Bruxelles, FWB) kertoi viime syksynä suunnittelevansa uusia säästöjä ja niiden toimeenpanosta äänestetään ensi viikolla 27.toukokuuta. Tarkoituksena on mm. lisätä yläkoulun opettajien opetustunteja 10 % ilman palkankorotuksia, kiristää sairaslomasääntöjä ja korottaa yliopistojen lukukausimaksuja keskimäärin 58 %. Opettajien lakkovaroitus on ollut päällä jo siitä saakka, kun säästösuunnitelmista viime syksynä ilmoitettiin ja nyt lakot siis toteutuvat. Yliopisto-opiskelijat ovat osoittaneet mieltä ja järjestäneet lakkoja lukukausimaksujen korotusta vastaan pitkin vuotta. 

💔

Mielipahan taustalla on säästöjen lisäksi stressi ja opettajatyön arvostuksen pitkäaikainen lasku. Juuri ennen tämän kevään lakkoja tehdyn minigallupin mukaan vain joka kymmenes opettaja kertoi viihtyvänsä hyvin työssään. Vuonna 2024 julkaistun laajemman tutkimuksen mukaan opettajat ovat entistä rasittuneempia ja turhautuneempia. Oppilaiden kunnioitusta kertoi nauttivansa liki 80 % kansankynttilöistä, vaikka toisaalta 40 % vastaajista oli kohdannut epäkunnioittavaa käytöstä vähintään kymmenen kertaa viimeisten viiden vuoden aikana. Vanhempien kanssa oli vaikeampaa, sillä vain 48 % opettajista kertoi huoltajien kohtelevan heitä hyvin ja peräti 15 % opeista koki, ettei heiltä saanut kiitosta koskaan. Poliitikkojen ja opetushallinnon tukeen luotti 60 % prosenttia pedagogeista ja saman kokoinen ryhmä ajatteli yhteiskunnan arvostavan heidän työtään. 

Myös kurinpitoon ja itsesensuurin liittyvät ongelmat vaivaavat opettajia. Sekä ala- että yläkoulussa viidennes opetusajasta kului järjestyksen pitämiseen, mikä on selvästi OECD-maiden keskiarvoa enemmän.  Lisäksi kuusi kymmenestä opettajasta myönsi harjoittaneensa itsensuuria esim. biologian tai historian tunneilla kuvia valitessaan tai Darwinin kehitysopista, juutalaisvainoista tai kolonialismista kertoessaan. 

💔

Nyt lakkoillaan siis ranskankielisissä kouluissa, mutta mitenkäs tilanne on flaaminkielisellä puolella? Vaikka sielläkin budjettiruuvia kiristetään varsinkin yliopistoissa, yleinen rahatilanne on selvästi valtakunnan eteläosaa parempi. Flanderin opetusministeriön koulutusbudjetti oli vuonna 2025 17,1 miljardia ja ranskankielisen opetusministeriön 10,2 miljardia (kaikki koulutustasot mukaan lukien). Flanderi kulutti jokaista alakoululaista kohti 7600 € ja yläkoululaista kohti 11800 €, kun taas FWB:n puolella opetukseen satsattiin 6100 € per alakoululainen ja 9500 € per  yläkoululainen. Vondelin kielellä opettavat ovat työolosuhteisiinsa selvästi Molierin kielisiä kollegoitaan tyytyväisempiä. Peräti 96 % sanoo oppilaidensa kunnioittavan heitä ja vanhempien arvostusta arvioi nauttivansa kolme neljästä opesta. Silti kurinpitoon kului Flanderissakin noin 17 % opetusajasta. Yhteiskunnallista arvostusta kertoi nauttivansa vain 25 % vastaajista, joka on yllättäen paljon pienempi lukema kuin ranskankielisellä puolella. Silti ammatinvaihdosta haaveili ainoastaan 7 % flaamiopettajista, joka on vähemmän kuin valtakunnan eteläpuoliskolla ja selvästi harvinaisempaa kuin OECD-maissa keskimäärin. Ero koululaitosten välillä näkyy myös vanhempien valinnoissa. Brysselissä, jossa erikielisiä kouluja on lähellä toisiaan, flaaminkielisten alakoulujen suosio on kasvanut 30% ja yläkoulujen 42 % viimeisimpien kymmenen vuoden aikana. 

💔

Lakkoilu jatkuu eri muodoissaan ensi viikolle saakka. On erittäin epätodennäköistä, että se saa poliitikot perääntymään säästösuunnitelmissaan, mutta mitä siten seuraa, sitä ei tiedä kukaan. Lakkoilua tuskin jatketaan kesäkuussa, sillä se sekoittaisi pahasti kesäkuun tenttikautta, mitä kukaan ei halua. Todennäköisintä on, että työtaistelut jatkuvat ensi syksynä.