Jäätävät pyhimykset

Tällä viikolla lämpötila laskee vapun ajan kesäisistä lukemista ainakin kymmenen astetta ja yölämpötilat käyvät aika lähellä nollaa. ”Vanha kansa” on tuntenut sääilmiön jo satoja vuosia ja se on nimeltään ”jääpyhimykset”, muutaman päivän kylmä jakso toukokuun puolivälissä. Pyhimyskalenterista löytyy tällä viikolla Mamertus (11.5.), Pankratius (12.5.), Servatius (13.5.) ja Bonifatius Tarsolainen (14.5.). Joskus viimeksi mainittu jätetään sääennustuslistasta pois ja joskus mukaan otetaan myös pyhä Sofia 15. toukokuuta, pyhä Erwan (Saint Yves) 19. toukokuuta ja pyhä Urbanus, jota juhlitaan ranskankielisessä maailmassa 25. toukokuuta. Belgiassa edellä mainituista pyhimyksistä vaikutti vain Servatius, joka hommaili Tongerenin piispana 300-luvulla.

Jääpyhimykset olivat maanviljelijöille tärkeä ajankohta. Nimitys on tunnettu keskiajalta saakka, mutta ajankohtaan liittyvät uskomukset ja perinteet ovat todennäköisesti paljon vanhempia. Pyhimyspäivien mukaan suunniteltiin kylvöjä, sillä uskottiin, että niiden aikaan ovat kevään viimeiset hallat. Joillain alueilla oli tapana polttaa katajan oksia viljelysten reunoilla hallan karkottamiseksi, sillä katajan tuottaman savun uskottiin muodostavan suojelevan verhon peltojen päälle. Kansanperinnearkistoista löytyy valtavat määrät sanontoja, jotka liittyvät näihin päiviin. Tässä pari esimerkkiä: ”ennen Servaisin päivää ei ole kesää eikä sen jälkeen hallaa” ja ”Mamert, Pancrace ja Bonifatius ovat kolme jääpyhimystä, joille pyhä Erwan antaa neniin” (käännökset omatekoisia). 

☃

On totta, että toukokuun sää on arvaamaton ja ennen ilmaston lämpenemistä kylmät yöt eivät olleet ollenkaan tavaton kokemus Belgiassa ja Pohjois-Ranskassa. Tosin pakkaset ovat olleet aika harvinaisia ja toukokuun kylmyysennätys –6,4°C mitattiin vuonna 1941 Baraque Michelissä. Belgian pääsääasemalla Ukkelissa Brysselissä ennätys on –2,2°C vuodelta 1943. Viimeisten kymmenen vuoden aikana Ukkelissa ei ole mitattu pakkaslukemia yhtenäkään toukokuuna. Ardennien ja Haute Fagnen seudulla hallaöitä on ollut viimeisimpien vuosikymmenten aikana keskimäärin yksi per toukokuu ja takatalviakin löytyy. Toukokuun 17. päivä 2012 mitattiin useissa Liègen maakunnan kunnissa miinus kolmen ja miinus neljän asteen lämpötiloja ja peittipä lumi toukokuun puolivälissä 1968 Botrangen alueen. Eli kyllä säätilastoista löytyy jonkun verran tukea sääpyhimysten legendalle ja maanviljelijöiden varovaisuudelle kevätkylvöjen suhteen.

☃

Ilmiötä on yritetty selittää sekä astronomian että meteorologian keinoin. Astrologit esittivät 1600-luvulla teorian, jonka mukaan avaruudessa liikkuva asteroidien vyö kulkisi säännöllisesti juuri tuohon aikaan vuodesta Maan ja Auringon välillä. Myöhemmät ja tarkemmat havainnot eivät tue tätä teoriaa. Jotkut sääntutkijat ovat tarjonneet selityksen, että toukokuun kylmät päivät ja yöt johtuisivat ns. Pohjois-Atlantin oskillaatiosta (NAO), joka tarkoittaa Azorien korkeapaineen ja Islannin matalapaineen välistä paine-eron vaihtelua. NAO:lla on yritetty selittää yllättäviä sään vaihteluita (esim. hallaa) silloin, kun Keski-Euroopan talvi vaihtuu kesäksi. Kriittisten ilmastontutkijoiden mielestä NAO:lla ei ole säännöllisiä jaksoja eikä siis minkäänlaista ennustettavuutta. Säätilastojen mukaan keväiset lämpötilat keikkuvat sinne tänne, mutta paljon pidemmällä ajanjaksolla kuin juuri jääpyhimyspäivinä. 

☃

Satojen vuosien kansanperinnettä ja maanviljelijöiden kokemusperäistä tietoa ei voi noin vain sivuuttaa, joten näinä päivinä kannattaa varjella kasvimaataan ja pukea lämmintä ylle, jos lähtee yöllä ulkoilemaan.