Oi kuusipuu

Brysselin keskustorille tuotiin tällä viikolla joulukuusi. Se koristellaan 18-20 marraskuuta ja sen valot sytytetään 24.11. samalla, kun tämänvuotinen ”talven riemut” tapahtuma avataan. Virallisesti riemua kestää uudenvuodenaattoon saakka, mutta luistin- ja curlingradat sekä joulukuusi pidetään paikoillaan aina  tammikuun 7. päivään saakka. Nordmann-lajia edustava puu on 22 metriä korkea ja sen koristeluun käytetään 2 kilometriä jouluvaloja. Se istutettiin 50 vuotta sitten Joseph-nimisen miehen pihalle Lierressä Antverpenin kupeessa. Joseph on sittemmin kuollut, mutta hänen 87-vuotias leskensä Maria on hyvin ylpeä, että heidän pihakuusensa pääsee kunniapaikalle.

Brysselin keskustorin joulupuu on yksityiseltä pihalta, mutta valtaosa belgialaiskotien joulukuusista tulee ”puupelloilta”, joita löytyy varsinkin Etelä-Belgiasta Luxembourgin, Liègen ja Namurin maakunnista. Useimmat niillä seuduilla vaeltaneista ovat törmänneet säntillisiin riveihin puuntaimia, jotka kasvavat ikänsä mukaisissa lohkoissa. Kaikkiaan tällaisia puupeltoja on 3100 hehtaaria ja niiltä lähtee myyntiin noin pari miljoonaa joulukoristetta vuodessa. Belgiassa kasvatetuista joulukuusista jää kotimaahan 800 000 kappaletta ja loput menevät vientiin.  Belgia on Tanskan jälkeen Euroopan toiseksi suurin joulukuusien tuottaja ja tärkeimmät vientikohteet ovat  Ranska, Iso-Britannia ja Hollanti. Ala työllistää täyspäiväisesti noin 450 henkilöä. 

🌲

Viime vuosina on joulupuubisnestä yritetty vihertää ja alan yrittäjien yhdistys on laatinut vastuullisen puunkasvatuksen julistuksen. Sen mukaan kasvimyrkkyjen käyttöä vähennetään laiduntamalla taimirivien välejä lampailla ja suosimalla tyvestä katkaistuja kuusia ruukkukuusien sijaan. 

🌲

Yli 80 % Belgiassa kasvatetuista joulupuista on nordmanneita (Abies nordmanniana), joka on vanhahtavalta nimeltään jalokuusi ja nykysuomeksi pihta. Ne eivät siis ole samaa tuoksuvaa tummanvihreää kuusilajia (Picea abies), jonka suomalaiset ovat tottuneet yhdistämään lapsuuden jouluihin. Joulupuina niiden suosio perustuu siihen, että pihtojen neulaset kestävät paremmin huoneenlämpöä kuin suomalaisten metsäkuusten neulaset. Niiden etu on myös säännöllisen kartiomainen latvus mutta haittapuoli tuoksuttomuus.  Nimensä puu on saanut suomalaiselta Alexander von Nordmannilta, joka oli Helsingin yliopiston eläintieteen ja kasvitieteen professori 1800-luvun puolessa välissä. Hän löysi puun tutkimusmatkallaan nykyisen Georgian alueella 1830-luvulla ja istutti sitä Odessan kasvitieteelliseen puutarhaan, jossa oli tuolloin hommissa.

🌲

Brysselin keskustoria koristaa siis tammikuun alkupäiviin saakka joulupihta eikä joulukuusi, mutta se ei talven riemuja himmennä tippaakaan.