Belgit pitävät vaaleista

Belgiassa järjestetään paljon vaaleja onhan täällä koko joukko parlamentteja ja valtuustoja. Vuosi 2024 on oikea superajastaika, sillä tuolloin järjestetään kaikkiaan kuudet vaalit. Onneksi niitä  osataan yhdistellä ja äänestyspäiviä on vain kaksi, kesäkuun 9. ja lokakuun 13. Äänestäminen on pakollista kaikissa muissa paitsi Flanderin kuntavaaleissa osavaltiohallituksen päätettyä vuonna 2019, että paikallisella tasolla voi kannattaa nukkuvien puoluetta.  Hallinnon eri instituutiosta ja tasoista löytyy kolme vanhaa pakinaa, ”Belgian malliin”, ”Hallituskriisejä” ja ”Kunnallispolitiikkaa”.

Kesäkuussa 2024 pidetään neljät vaalit,  (1)Euroopan parlamentin, (2)Belgian liittovaltioparlamentin, (3)Flanderin, Brysselin ja Vallonian parlamenttien sekä (4)ranskan- ja saksankielisten yhteisöjen parlamenttien vaalit.  Flaameilla ei ole erillistä kieliyhteisöä, vaan Flanderin osavaltiohallinto hoitaa myös kieleen liittyvän politikoinnin.  Syksyllä ovat sitten vuorossa kuntavaalit ja maakuntavaalit. Sen jälkeen, kun Belgiasta tuli liittovaltio, maakuntien merkitys on vähentynyt, mutta maakuntavaltuustot ja kuvernöörit on säilytetty.  Niillä on edelleen tehtäviä ainakin poliisi-, väestönsuojelu- ja sosiaaliturva-asioissa. 

Vaalien määrää mielenkiintoisempi asia ovat vaalien ennakoidut tulokset ja mitä niistä seuraa. Ensiksi mielenkiinto kohdistuu siihen, miten liittovaltion parlamentin tuolit näyttäisivät jakautuvan ja seuraavaksi osavaltioparlamenttien paikkajakoon. Belgiahan on tunnettu hallitusneuvottelujen pitkäkestoisuudesta ja kevään 2024 vaalien jälkeen saattaa maailmanennätys olla jälleen vaarassa. Viimeisin puolueiden ja poliitikkojen kannatustutkimus julkaistiin viime viikolla. Sen mukaan Flanderin ykkönen on äärioikeistolainen Vlaams Belang (VB, 23%) kannoillaan kansallismielinen NVA (20%). Valloniassa jyräävät tuttuun tapaan sosialistit (PS, 27%) ja toisena ovat liberaalit (MR, 20%) nippa nappa kommunistien edellä. Brysselissä PS ja MR kisaavat rinta rinnan 19 ja 18 prosentin kannatuksillaan. Vasemmalla reunalla puoluekenttää on kovassa nousussa Belgian ainoa valtakunnallinen puolue kommunistien PVDA/PTB (Flanderissa 8%, Valloniassa 19% ja  Brysselissä 15%).

Belgian puoluekartan kehitys muistuttaa poliittista menoa muissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa. Vanhat puolueet kuihtuvat ja uusia nousee varsinkin kentän laidoille. Maata vuosikymmeniä hallinneet valtionhoitajapuolueet kristillisdemokraatit, liberaalit ja sosialistit saivat vuoden 2019 vaaleissa ensimmäisen kerran alle puolet edustajanpaikoista ja nyt tilanne näyttää vielä huonommalta . Toisaalta alueelliset erot ovat isoja, Valloniassa ja Brysselissä ”vanhat” pitävät vielä kahta kärkipaikkaa, mutta Flanderissa ”uudet” oikeistopuolueet juhlivat.    

✌

Ei ole helppoa ennustaa, minkä hallituksen, Belgian, Flanderin vai Brysselin, kokoaminen tulee lopulta olemaan kaikkein vaikeinta. Valloniassa sosialistit ovat niin ylivoimaisia, että he voivat helposti valita pari koalitiokaveria ja voilà, hallitus on valmis. Brysselissä laki vaatii, että hallituksella on oltava takanaan sekä flaami- että ranskankielisten edustajien enemmistö, joten ääriryhmien kasvaessa vaikeaa tulee olemaan.

Nykyisessä Flanderin hallituksessa istuvat NVA, kristillisdemokraatit (CD&V) ja liberaalit (Open VLD), mutta Flanderin suurimman sanomalehden Het Laatste Nieuwsin mukaan kolme neljäsosaa flaamiäänestäjistä haluaisi VB:n ja NVA:n seuraavaan hallitukseen.  NVA:n puheenjohtaja Bart De Wever torjui koalitioajatuksen jyrkästi Gentin yliopiston järjestämässä keskustelussa ja kutsui VB:tä ”Flanderin melanoomaksi”. ”Vaalitulokset eivät määrää arvojani eivätkä periaatteitani, enkä suostu yhteistyöhön nykymuotoisen VB:n kanssa”. Samassa tapahtumassa esiintynyt sosialistien (Vooruit) puheenjohtaja Conner Rousseau torjui yhtä tiukasti yhteistyön kommunistien kanssa. Kun nämä kaksi ennakkoehtoa panee neuvottelupöydälle, ei liikkumavaraa paljon ole.

Belgian liittovaltion ”Vivaldi” -hallituksen seitsemän puolueen kokoonpano (Flanderin ja Vallonian sosialistit, liberaalit ja vihreät sekä Flanderin kristillisdemokraatit) saattaisi mielipidetiedustelun mukaan riittää myös tulevan enemmistöhallituksen pohjaksi. ”Neljän vuodenajan” jatko-osa olisi kuitenkin hyvin kyseenalainen. Ensinnä siksi, että hallituksen tukena on perinteisesti ollut enemmistö sekä flaami- että ranskankielisistä kansanedustajista. Tätä kirjoittamatonta sääntöä rikottiin nykyhallituksessa jättämällä kaksi suurinta puoluetta sen ulkopuolelle ja olisi hyvin riskaabelia yrittää jatkaa Belgian hallitsemista ilman flaamien enemmistöä. Toiseksi siksi, että nykyisen pääministerin Alexander De Croon liberaalit ovat vapaassa pudotuksessa ja Flanderin kannatusmittauksen peränpitäjiä 7,9 prosentin kannatuksella. Siltä pohjalta olisi hyvin vaikea jatkaa pääministeripuolueena. 

✌

Paljon on siis jännittämistä ensi ja mahdollisesti vielä seuraavanakin vuonna. Ensin jännätään kaikkien alussa mainittujen vaalien tuloksia ja sitten saadaanko kasaan enemmistö-, vähemmistö- vai minkaanlaisia hallituksia.