Viini - vieraslaji valtaa alaa

Belgia tunnetaan ennen kaikkea olutmaana, onhan täällä (laskutavasta riippuen) noin 250 panimoa ja 1500 olutta. Molemmat luvut ovat hyvin eläväisiä, sillä varsinkin pienpanimoita perustetaan ja lakkautetaan koko ajan ja erikoisoluita valmistetaan esimerkiksi vain juhlapäiviksi tai juhlistamaan erilaisia tapahtumia, muttei suinkaan koko ajan ympäri vuoden ja vuodesta toiseen.

🍇

​Viinin tuottajana Belgialla on paljon vähäisempi maine. Tilanne on muuttumassa, sillä viinitiloja nousee kuin sieniä sateella. Osittain syynä on ilmaston lämpeneminen ja osittain ikivanhojen perinteiden elvyttäminen. Viiniä tuotettiin Belgiassa vielä keskiajalla, mutta 1400-luvun loppupuolella alkanut pikkujääkausi teki viininviljelystä lähes mahdotonta ja viinitilat katosivat. Ilmasto suosi oluenpanoa ja niinpä Belgiasta (kuten esim. Britanniasta) tuli olutaluetta. Kun ilmasto jälleen 1800-luvulla lämpeni, kuljetusvälineet olivat kehittyneet niin paljon, että viiniä kannatti tuoda Etelä-Euroopasta eikä yrittää tehdä sitä itse. 

Viimeiset parikymmentä vuotta ovat olleet viininviljelyn renessanssia. Tilojen perustaminen alkoi 1960-luvulla ja ensimmäisen AOC:n sai Hagelandse Wijn (Wezemaalissa Leuvenista koilliseen) vuonna 1997.  Vuonna 2013 viiniä tuotettiin 500 000 litraa ja viljelypinta-ala oli 184 hehtaaria. Vuonna 2020 maassa oli jo melkein 600 hehtaaria viiniviljelmiä ja viiniä tuotettiin noin 1,85 miljoonaa litraa, mutta kesän 2021 huonot säät pudottivat tuotannon 1,35 miljoonaan litraan. Suurin osa viinistä on valko- tai kuohuviiniä. Punaviinejä tuotannosta on alle 20 prosenttia. Koko Belgian viininkulutuksesta omat tuotteet ovat vielä promilleluokkaa, sillä vuonna 2020 täällä juotiin 260 miljoonaa litraa viiniä. 

🍇

Määrän ohella myös laatu on kohentunut, ainakin jos tilojen mitalikaappeihin on luottaminen. Ensimmäisiä palkintokorokesijoja oli Ruffus–tilan kuohuviinin hopeamitali Lissabonissa vuonna 2006 ja jatkoa on seurannut tasaisesti. Ruffus voitti kultaa ”maailman parhaat Chardonnayt” kilpailussa vuonna 2016 ja maaliskuussa 2022 saman kultamitalin voitti puolestaan Chant d’Eole –tilan ”Réserve Grand Cru de 2015”.  Heti perään huhtikuussa Chant d’Eolen Brut Rosé 2019 voitti kultaa Frankfurtissa. Ruffus sijaitsee Estinnesissä ja Chant d’Eole Quévy-le-Grandissa, molemmat Monsin eteläpuolella. Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että mitaleita jaetaan paljon. Esimerkiksi mainitussa vuoden 2022 Chardonnay-kilpailussa mukana olleesta 546 viinistä kultaa sai 56. 

🍇

Koska tuotanto on vielä suurten volyymien kauppaan verrattuna vähäistä, belgialaisia viinejä on vaikea löytää markettiketjujen valikoimista. Pikainen surffaus suurimpien kauppaliikkeiden online-listoilla antoi tulokseksi yhden paikallisen viinin. Sen sijaan pienet viinikaupat pitävät tarjolla kotimaisia viinejä samoin kuin paikallisiin raaka-aineisiin ja tuotteisiin erikoistuneet ravintolat. Myäs useimmat viinitilat harrastavat tilamyyntiä. Kokonaiskuvaa voi hahmottaa lukemalla kirjan ”Gids van de Belgische Wijn / Guide des vins belges”, jonka ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2021.