Terävähampaiset autoilun vastustajat
Avasin kerran auton konepellin ja löysin yllätyksekseni naapurin kanan kuolleena. Ensin mietin, että mikä ihme sen tänne on saanut kiipeämään kuolemaan? Vaikka olihan se aika selvää, ettei kana voinut niin ahtaaseen paikkaan omin koivin kavuta. Sen oli vienyt häkistään näätä, joka oli sitten kiivennyt nautiskelemaan illallisestaan auton lämpimään konetilaan. Jämät oli jätetty joko kiireessä’ tai mahdollisesti jemmaan tulevaa ateriaa varten. Onneksi auto toimi vielä.
Kivinäätä on rauhoitettu eläin, joten sitä ei saa yrittää tappaa millään konstilla. Jotkut tarjoavat pelastukseksi autotallia, mutta sitähän ei kaikilla ole. Netissä on tarjolla monenmoista pirkkaniksiä, kuten koirankarvojen, WC-raikastimien tai ammoniakkiin liotettujen rättien jemmaamista konepellin alle. Autokaupoista saa myös kemikaaleja, joita voi ruiskutella konehuoneeseen. Kaikki nämä konstit vaativat päivittäisiä tai ainakin viikoittaisia toistoja, eivätkä sittenkään takaa toivottua tulosta. Pysyvämpi keino on asentaa maahan moottoritilan kohdalle ritilä tai karkea matto, jonka päällä kävelemistä terävähampaiset ystävämme inhoavat. On olemassa myös erilaisia sähköisiä ja ultraäänikarkottimia, mutta ne maksavat rahaa ja vaativat ammattimaisen asennuksen eikä niiden tehosta silti olla täysin yksimielisiä. Ultraäänet kiusaavat sitä paitsi naapuriston koiria. Jotkut autonvalmistajat, kuten Volkswagen, myyvät tiettyihin automalleihinsa suojaverkkoja, joiden pitäisi olla hampaankestävä.
Kivinäätä on melko paikkauskollinen ja ihmisiä pelkäämätön veitikka, joten jos autosi yöpyy ulkosalla ja sen ympäristössä näkyy outoa liikehdintää, kannattaa kurkistaa silloin tällöin konepellin alle!
Kommentit
Lähetä kommentti