Vilkkuu, ei vilku, vilkkuu, korona!

Kun koronapandemia alkoi, alettiin etsiä kuumeisesti keinoja sen pysäyttämiseksi. Rokote oli luonnollisesti ykköskonsti, mutta koska rokotteiden valmistumisen tiedettiin kestävän useita kuukausia tai yli vuoden, monia muita tapoja testattiin ja otettiin käyttöön. Ohjelmistokehittelijät ympäri maailmaa innostuivat kännykkäsovelluksesta, joka varoittaisi käyttäjäänsä korona-altistumisesta. Haaveiltiin jopa maailmanlaajuisesta tai ainakin Euroopan kattavasta ohjelmistosta, jonka avulla esimerkiksi pahasti kärsinyt turismi saataisiin elpymään.  Noh, erinäisistä syistä johtuen monikansallista sovellusta ei saatu aikaiseksi, mutta useat maat alkoivat kehittämään omia ohjelmiaan.  Ensimmäinen sovellus otettiin käyttöön Singaporessa. 

📳

Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC) julkaisi jo kesäkuussa 2020 paperin koronasovelluksista. Siinä todettiin, että moni Euroopan maa oli kehittelemässä omia ohjelmiaan, joiden perusperiaatteetkin vaihtelivat suurimman osan perustuessa Bluetooth-tekniikkaan, mutta osan käyttäessä GPS-tietoja. ECDC muistutti, että sijaintitietojen tallentaminen ei ole suositeltavaa, koska se on tartuntojen rekisteröimisen kannalta tarpeetonta ja heikentää yksilön tietoturvaa. 

Tärkeimmät pointit ECDC:n raportissa olivat, että koronasovellukset nopeuttaisivat rajoituksista luopumista ja antaisivat tietoa altistumisista jopa satunnaisissa kohtaamisissa tuiki tuntemattomien ihmisten välillä. Toisaalta muistutettiin, ettei sovellus lopettaisi kokonaan muuta tartuntojen seurantaa, koska sen käytön tulisi olla vapaaehtoista. Keskus korosti myös, että sovellukset pitäisi kehittää epidemiologien ja ohjelmistohanujen yhteistyönä, jotta saavutettaisiin parhaat tulokset sekä taudin hillitsemisen että tietoturvan kannalta. 

📳

Belgian koronavilkku (Coronalert) valmistui syyskuussa 2020. Sen käyttöönotosta uutisoitiin  ahkerasti ja sitä ladattiinkin yhteensä yli 3,5 miljoonaa kertaa (vrt. Suomen koronavilkun 2,5 miljoonaa latausta puolet pienemmällä väkiluvulla). Projekti on ollut sovelluksen kehittäjille ja terveydenhoidon hallinnolle pettymys, sillä loppujen lopuksi alle miljoonaa koronavilkkua on käytetty edes jonkin verran ja syksyn 2020 jälkeen vain kuusi prosenttia testituloksista on kirjattu koronavilkkuun. Flanderin parlamentin kuulemisessa keväällä 2021 Gentin yliopiston professori totesi, ettei sovelluksella ole ollut minkäänlaista merkitystä, koska sen käyttö ei ole pakollista. Samassa tilaisuudessa kuullun tartunnanjäljityskeskuksen johtajan mielestä vilkku taas on toimiva lisäapu altistumisten seurannassa. 

📳

Mistä pieni suosio sitten johtuu? Sovelluksen kehittäjä kehuu ohjelmistoaan toimivaksi ja tietoturvan kannalta hyvin onnistuneeksi. Hän näkee vähäisen käytön syyksi kohtuuttomat odotukset ja sovelluksen käyttökoulutuksen laiminlyönnit. Ensimmäisinä kuukausina etsittiin vimmatusti ihmekonstia, jonka avulla ”paluu normaaliin” tapahtuisi mahdollisimman nopeasti. Kevään ja kesän 2020 jälkeen on kuitenkin petytty monta kertaa ja ihmiset ovat heittäneet koronavilkun muiden epäonnistuneiden konstien koppaan. 

Toinen ongelma on yksityisyyden suoja. Vaikka vilkun isän mielestä ohjelma takaa täysin anonyymin kontaktien tallennuksen, epäilyksen siemen on hyvin kylvetty ja osa ihmisistä pelkää terveystietojensa puolesta. Lopuksi pitää nostaa esiin tiedottamisen ja koulutuksen vähäisyys. Vaikka vilkun käyttöönotto uutisoitiin näyttävästi, ei siitä ole sen koommin paljon puhuttu poliitikkojen ja terveydenhuollon ammattilaisten tiedotustilaisuuksissa, koska tärkeämmät asia ovat olleet koko ajan framilla.

📳

Tammikuussa 2021 alkoi Belgian koronavilkun yhteiskäyttö muiden maiden vastaavien sovellusten kanssa. Nykyään on mahdollista vaihtaa altistumistietoja noin kymmenen muun eurooppalaisen ohjelmiston kanssa (teoriassa myös Suomen koronavilkun kanssa). Yhteiskäytön toivottiin vilkastuttavan turismia, mutta käytännössä päätökset rajavalvonnasta on tehty aivan muilla perusteilla, joten matkailukaan ei ole lisännyt sovelluksen käyttöä.

📳

Koronavilkun kehittäjät eivät ole jääneet lepäämään laakereilleen. Sitä on paranneltu jatkuvasti ja keväällä 2021 siihen lisättiin uusia toimintoja kuten linkki rokotus- ja sairastamistodistukseen sekä rajanylitykseen vaadittavaan Passenger Locator Formiin (PLF). Koronavilkun kautta voi myös tilata koronatestin. Testituloksen tallentaminen on edelleen hieman hankalaa, mikä johtuu tietoturvavaatimuksista. Uudistuksista tiedottamiseen ei ole ollut resursseja, mutta nyt tiedonkulkua aiotaan kehittää. Coronalertin nettisivua on paranneltu, yleisradiokanavat ovat lisänneet tiedotusta ja on jopa esitetty, että sovelluksen käyttöä tulisi opettaa koulussa. Tiedot belgialaisen koronavilkun kuolemasta näyttävät siis olevan ennenaikaisia.