Kaaharit kuriin?

Strépy-Bracquegnies maaliskuun 20. päivä 2022 kello viisi aamulla: Paolo Falzone ajoi autollaan päin karnevaalikulkueeseen valmistautuvaa ihmisjoukkoa. Hänen vauhtinsa oli näköyhteyden alkaessa yli 170 km/h ja vielä ensimmäisen uhrin kohdalla 105 km/h, vaikka nopeusrajoitus kadulla oli 50 km/h. Kuljettaja kuvasi ajoaan kännykkäkameralla törmäykseen saakka. Kuusi ihmistä kuoli välittömästi ja seitsemäs uhri pari vuotta myöhemmin.  Falzonea syytettiin aluksi varomattomuudesta ja kuolemantuottamuksesta liikenteessä, mutta jo saman vuoden syksyllä syyte muutettiin yhden uhrin murhaksi. Tapahtumaa tutkittiin kaikin mahdollisin rikosteknisin konstein ja oikeudenkäynti alkoi tämän vuoden toukokuussa. Kesäkuun 7. päivä saatiin käräjien tuomio, joka oli 27 vuotta vankeutta seitsemästä murhasta ja 79:stä murhan yrityksestä. Asianajajat valittivat päätöksestä, joten asian käsittely jatkuu. 

Syyskuun 2026 alussa tuli voimaan lakimuutos, joka vaikuttaa liikennekuolemien käsittelyyn eri oikeusasteissa.  Muutos toi lakiin uuden rikostyypin ”liikenteessä tapahtuva henkirikos” (rikoslain §107, doding in het verkeer / homicide dans le cadre de la circulation). Uusi laki on tarkoitettu rankaisemaan kuskeja, jotka ovat käyttäytyneet äärimmäisen vastuuttomasti, ottaneet isoja riskejä ja siten aiheuttaneet yhden tai useampia liikennekuolemia. Lakipykälä kattaa rikokset, joissa autoa on ajettu alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena, suurta ylinopeutta, punaisten liikennevalojen läpi tai ilman ajokorttia. Tapaukset jaetaan kahteen kategoriaan, (1) kuolemaanjohtaneen onnettomuuden aiheuttamiseen, josta maksimituomio voi olla viisi vuotta vankeutta (+10 000 € sakkoja) sekä (2) henkirikokseen, josta voi saada enintään kymmenen vuotta vankeutta (+16 000 € sakkoja). Samankaltaisen rikoksen uusiminen voi koventaa rangaistusta ja toisaalta tuomari voi seuraamuksesta päättäessään ottaa huomioon lieventäviä tekijöitä. 

-----------

Uutta lakia on peräänkuulutettu jo vuosikausia. Erityisesti liikenteessä kuolleiden henkilöiden omaiset ovat ajaneet lakimuutosta hyvin aktiivisesti. Myöskin liikennealan järjestöt, kuten esimerkiksi pyöräilijöiden Fietsersbond ja Avello (entinen GRACQ), ovat lobanneet poliitikkoja jo kauan. Vedottiin myös siihen, että vastaavanlaisia pykäliä on muidenkin maiden lainsäädännössä, mm. Iso-Britanniassa, Hollannissa ja useissa USA:n osavaltioissa. Ranskaan vastaava laki tuli samoihin aikoihin kuin Belgiaan. Keskusteluissa arvosteltiin mm. sitä, että kaikkein tolkuttomimmankin liikennesekoilun seurauksia kuvattiin laissa ja myös julkisuudessa ”onnettomuuksiksi”. Toisaalta keskusteltiin, voiko sivullisen kuolemaan johtavaa vastuutonta autoilua nimittää murhaksi tai tapoksi, koska varsinainen tappamisen aikomus puuttuu. Nykyisen hallituksen oikeusministeri Annelies Verlinden (Flanderin kristillisdemokraatti) lisäsi virkakautensa alussa muutoksen mukaan rikoslain kokonaisreformiin ja hallitus esitteli ensimmäisen versionsa kesällä 2025 ja nyt se tuli siis voimaan. 

-----------

Laki on uusi eikä siitä johtuvia oikeusjuttuja ole vielä paljon ollut. Lainlaatijat ja liikenneturvallisuuden ammattilaiset toivovat toki, että uudella lailla olisi ennaltaehkäisevä vaikutus eikä sitä tarvitsisikaan kovin usein käräjillä soveltaa. Mitä tulee Paolo Falzonen tapaukseen, se tullee jatkumaan eri oikeusasteissa jopa vuosia. Vaikka periaatteessa vanhasta rikoksesta ei voi tuomita uuden lain mukaan, tuomareilla on lupa soveltaa rikoksen jälkeen voimaantullutta lakia, jos sen määrittelemä rangaistus on vanhaa lakia lievempi (rikoslain §2, in mitius-periaate). On siis mahdollista, että Falzonen asianajajat vetoavat uuteen lakiin rangaistuksen pienentämiseksi. Toisaalta eri oikeusasteiden tuomarit voivat pitäytyä syyttäjän alkuperäisen syytekirjeen murhatulkinnassa, jolloin tuomio ei tule paljon muuttumaan. Joka tapauksessa luvassa on stressaavia aikoja Strépy-Bracquegnies’n katastrofin uhrien omaisille.