Sata vuotta luonnonläheistä asumista

Watermaal-Bosvoordissa on järjestetty jo vuoden ajan tapahtumia ja kihauksia satavuotisjuhlia viettävän  ”Logis-Floréal” puutarhakaupungin  kunniaksi. Meno jatkuu vielä kolmisen kuukautta ja päättyy juhlaviikonloppuun 23.-25. kesäkuuta. Siinäpä menovinkki niille, jotka viettävät juhannusta Brysselissä. 

Puutarhakaupunki-idean luoja oli englantilainen Ebenezer Howard, joka kehitteli ajatustaan vuosina 1898 ja 1902 julkaisemissaan kirjoissa. Hân ehdotti, että suurten kaupunkien liepeille rakennettaisiin ilmavia minikaupunkeja, joissa puistot ja kasvimaat ympäröisivät asuinrakennuksia. Tavoitteena oli rakentaa myös kulttuuri- ja harrastuspaikkoja asukkaiden iloksi ja viihdykkeeksi. Puutarhakaupunkiliike levisi hyvin nopeasti muualle Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Alle kymmenessä vuodessa kirjojen julkaisemisesta oli Helsingin seudullakin perustettu projekteja muiden muassa Haagaan, Kauniaisiin, Kulosaareen ja ”Puistokylään” (jonka ruotsinkielinen versio "Parkstad" on jäänyt elämään Puistolan nimessä). Nykypäiviin saakka on säilynyt parhaiten 1920-luvulla perustettu Puu-Käpylä.  Puutarhakaupunkiajattelu on vaikuttanut monella tavoin kaupunkisuunnitteluun meidän päiviimme saakka. 

🌼

Brysselin ympäristössä puutarhakaupunkien rakentaminen oli parhaassa vauhdissa ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Belgian puutarhakaupungit olivat lähinnä kortteleita tai hyvin pieniä kaupunginosia eivätkä Howardin tai suomalaisten arkkitehtien haaveilemia minikaupunkeja.  Vihreiden ja viihtyisien pientalokortteleiden rakentaminen oli aluksi yleisin kuntien ja yhteisöjen tarjoaman sosiaalisten asumisen muoto, kunnes jo 1930-luvulla ja varsinkin toisen maailmasodan jälkeen suurten kerrostalojen ryhmät korvasivat ne. 

🌼

Nyt juhliva ”Logis-Floréal” oli alunperin kaksi erillistä hanketta, jotka sijaitsivat vierekkäin. Logisin alkusanat lausuttiin vuonna 1921 ja Floréalin 1922. Niiden yhteenlaskettu alue oli 1920-luvulla noin 50 hehtaaria ja Logisille olivat tunnusomaista vihreät puupaneloinnit ja eläinten mukaan nimetyt kadut ja Floréalille puolestaan keltaiset paneloinnit ja kukkien mukaan nimetyt kadut. Florealin näkyvin maamerkki on ”hevosenkenkä”, jonka korkein osa on yhdeksänkerroksinen toimisto-, kerhotila- ja asuinrakennus. Korttelit on nykyään suojeltu ja niitä hallinnoidaan yhdessä. Aluetta ylläpitää osuuskunta (Logis-Floréal SCRL/CVBA), joka tarjoaa sosiaalisen asumisen palveluita.

🌼

Vuosikymmenten saatossa suuri osa 1920-luvun puutarhakaupungeista on jäänyt uudisrakentamisen ja tehostuneen maankäytön alle, joten aitoja alkuperäisiä miljöitä löytyy vähän. Brysselin alueella voi jälkiä menneiden aikojen asumisesta löytää seuraavista kunnista: Oudergemissa Van Lindt ja hautausmaan ympäristö, Sint-Agatha-Berchemissä Cité Moderne, Schaarbeekissa Terdelt, Anderlechtissa la Roue, Bon Air ja  Moortebeek, Etterbeekissä Jouët-Rey, Everessä Tuinbouw, Sint-Lambrechts-Woluwessa Kapelleveld, Sint-Jans-Molenbeekissa Diongre sekä Ukkelissa Homborch. Lisätietoja voit lukea täältä. 

🌼

Verrattoman kuvan Brysselin seudun parhaiten säilyneestä puutarhakaupungista saa menemällä paikan päälle. Kannattaa ladata ensin tämän linkin kautta puhelimeen opassovellus, joka tarjoaa tukevan tietopaketin ranskaksi ja hollanniksi ja jonka avulla yksikään mielenkiintoinen kadun- ja puistonkulma ei jää näkemättä. Sitten vaan kännykkä kädessä keväiselle kaupunkikävelylle!