Parsajuttu

Kevät on tullut viimeistään silloin, kun pääsee popsimaan lähitilan tuoretta parsaa.  Niinpä nyt voi laittaa talvivaatteet koipussiin, sillä Vallonian parsankasvattajien yhdistys julisti parsakauden alkaneeksi tiistaina 18.4. Viime vuoteen verrattuna kausi alkoi kolme viikkoa myöhässä, sillä tämän kevään säät ovat olleet kylmemmät ja epävakaammat. Kasvu on riittävän nopeaa, jos päivälämpötila on jatkuvasti yli 10 astetta. Jos lämpöä on 25 astetta, herkkua tunkee maasta yli kymmenen sentin päivävauhdilla. Parsa leikataan noin 25 sentin mittaisena .

Vaikka Vallonian parsakausi aloitettiin vasta nyt, kaupasta on saanut jo pari viikkoa belgialaisia parsoja, jotka tulevat Flanderin kasvihuoneista. Pohjoisessa parsalla on pidempi historia kuin etelässä ja flaamin kielessä sillä on useita lempinimiä, kuten ”valkoinen kulta”, ”maan helmi” (de parel van het land) ja ”vihannesten kuningatar”. Yleensä se on pohjoisessakin pääsiäisherkku, mutta energian hinnannousulla on ollut hyvin erikoinen vaikutus parsamarkkinoihin: kotimaista tuotetta saa aikaisemmin kuin tavallisesti. Flanderissa on kasvatettu vuosikymmeniä kaikenlaisia vihanneksia ja hedelmiä kasvihuoneissa (legenda kertoo, että toisen maailmansodan aikana liittoutuneiden yöpommittajat suunnistivat kasvihuonelasien heijastusten avulla). Energian korkea hinta on pakottanut tuottajat säästötoimiin ja siksi muutamat tomaatinkasvattajat ovat vaihtaneet lajia säästääkseen polttoainetta. Parsan kasvatuksessa kun tarvitsee lämmittää ainoastaan maata eikä koko huonetta. Ilmiön ei uskota jäävän pysyväksi, vaan energiamarkkinoiden rauhoittuessa valtaosa Flanderinkin parsoista tulee jälleen avomailta. 

☀

Päinvastoin kuin Flanderin valkoiset parsat, Vallonian parsat ovat yleensä vihreitä ja ne kasvavat pelloilla taivasalla. Vihreän parsan kasvatusta kokeiltiin ensimmäisen kerran noin 25 vuotta sitten, joten se ei ole yhtä perinteinen herkku kuin pohjoisen ”valkoinen kulta”. Eri lajikkeiden ravintoarvot ovat hyvin samanlaiset, mutta vihreän voi keittää ja syödä sellaisenaan, kun taas valkoisen version kuorimista suositellaan. 

☀

Parsaa syödään yleensä huhtikuusta kesäkuuhun, mutta jos satokausi on myöhäinen, voi tuoreesta vihanneksesta nauttia vielä heinäkuussakin. Vallonian parsankasvattajat  markkinoivat nimenomaan tuotteensa tuoreutta ja paikallisuutta. Logistiikkaketju yritetään pitää mahdollisimman lyhyenä ja tehokkaana, joten parhaassa tapauksessa aamulla poimittu vihannes on iltasapuskan aikaan lautasella. Parsan suosiota yritetään lisätä myös laajentamalla sen käyttötapoja. Yleensä se syödään keitettynä, mutta uusia reseptejä kehitellään jatkuvasti.  Dinantissa on ravintola, jossa voi syödä esimerkiksi savustettua parsaa, parsamoussea ja jopa valkosuklaapistaasiparsajäätelöä.

☀

Parsa on hyvin terveellistä. Yli 90 % siitä on vettä ja sadassa grammassa on vain parikymmentä kilokaloria. Se sisältää diureettista aminohappoa asparagiinia, joka tehostaa munuaisten toimintaa. Parsan inuliini tekee puolestaan hyvää suolistolle ja onpa kasvista tiivistettyä mehua käytetty jopa ummetuslääkkeenä. Se on myös hyvä folaatin (B9-vitamiini) lähde, mikä on tärkeää odottaville äideille.  Lisäksi parsa sisältää mm. E- ja K-vitamiineja, kromia sekä beetakaroteenia. 

☀

Tällaista luonnon superruokaa ei kannata jättää pelloille tai kaupan hyllyille ja koska sesonki on nyt parhaimmillaan, ei muuta kuin ylös, ulos ja parsakaupoille.