Va sa ni?

Metsästyskausi on vilkkaimmillaan ja Belgian metsissä ammutaan parast’aikaa peuroja, kauriita, villisikoja sekä monia pienempiä eläimiä. Eniten ristiriitoja herättää fasaanien ja sinisorsien metsästys. Niitä kun pitää ensin tuoda maahan, syötellä häkeissä ja päästää sitten luontoon metsästettäviksi. Belgian elintarviketurvallisuusviraston mukaan maahan tuotiin vuosina 2020 – 2024 yli miljoona lintua, joista 440 000 oli sorsia ja 630 000 fasaaneja. Tähän lukumäärään täytyy lisätä kotimaassa kasvatetut linnut, joista ei ole tarkkoja tilastoja. Koska metsästettävien lintujen päästäminen luontoon on kielletty Flanderissa jo 1990-luvulla, kaikki edellä mainitut linnut liikkuvat siis Vallonian metsissä ja pelloilla. Itse asiassa Belgian metsäisimpään ja harvimmin asuttuun maakuntaan Luxemburgiin ei tuotu fasaaneita ollenkaan ja sorsia vain muutamia, joten koko harrastus keskittyy Hainautin, Liègen ja Brabant Wallonin maakuntiin. Niissä on korkea väentiheys ja suuria asukaskeskittymiä, joten melko vähän lakeuksia lintujen hengailla.  Onkin arvioitu, että enimmillään siipiveikkoja voi olla jopa tuhat hehtaarilla. 

Lain mukaan linnut pitää päästää luontoon vähintään kuukautta ennen metsästyksen alkamista, jotta ne ”villiintyisivät” eivätkä jäisi häkin viereen odottamaan kohtaloaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ne levittäytyvät pelloille ja pihoihin etsimään ruokaa esim. kanaloista. Toisaalta metsästäjät syöttävät niitä laittomasti aina jahdin alkuun saakka. Osa linnuista jää luontoon, koska kaikkia lintuja ei saada aina ammuttua. Vuosittaiset saaliit vaihtelevat 150 000:n ja 200 000:n välillä. 

🐓

Fasaani- ja sorsametsästyksen vastustajat vetoavat mm. terveysnäkökohtiin. Vuonna 2022 löydettiin useista häkkifasaaneista lintuinfluenssaa. Viime kuussa löytyi puolestaan Clavierin kunnasta satoja luontoon päästettyjä fasaaneja ja sorsia kuolleina. Niistä ei löytynyt lintuinfluenssaa, mutta joku sorsa oli kuollut botulismiin.  Muiden kuolinsyitä ei pystytty vedenpitävästi osoittamaan.  Maaviljelijöiden kannalta on ironista, että lintuinfluenssa pakottaa kananmunien tuottajat lukitsemaan ”vapaana elävät” kanansa sisätiloihin, kun metsästäjät päästävät samaan aikaan isoja lintuparvia metsiin ja vainioille. Tuhansien suurikokoisten lintujen ulosteet lisäävät muitakin terveysriskejä ja lisäksi tällainen keinotekoinen parin lajin korostaminen vaikuttaa kotoperäisten eläinten olosuhteisiin ja koko ekosysteemiin. Ne aiheuttavat myös pikkuonnettomuuksia hyppimällä autojen ja polkupyörien eteen.

🐓

Ennen edellisiä vaaleja kaikki Vallonian parlamentin puolueet ilmoittivat kannattavansa lakimuutosta, jolla sallittaisiin vain valtakunnassa luonnostaan elävien eläinten metsästys ja häkkilintujen vapauttaminen vain kannanhoidollisista syistä. Eli häkkilintujen vapauttaminen saman tien ammuttaviksi kiellettäisiin. Jostain syystä uudistus ei ole kuitenkaan edennyt Vallonian parlamentissa ja toistaiseksi harrastus jatkuu. Näyttäisi siltä, että metsästäjillä on vahvat lobbausmenetelmät ja että joissain kunnissa metsästysturismin tuomat tulot ovat merkittävä osa paikallista talouselämää. Aiheesta on kyllä keskusteltu parlamentissa tänäkin syksynä ja maatalous- ja syrjäseutuministeri Anne-Catherine Dalcq (MR, liberaali) lupasi järjestää aiheesta lausuntokierroksia ja lakiehdotuksen kaudelle 2027-28. Näyttäisi kuitenkin siltä, ettei tällainen vauhti kaikille riitä, sillä kristillisdemokraattien (les Engagés) edustaja Loïc Jacob on luvannut tuoda oman päätösehdotuksensa parlamentin keskusteltavaksi jo ennen tämän kuun loppua. 

🐓

Saapas nähdä miten asia poliittisessa päätöksentekokoneistossa etenee, mutta varmaa on, että tuontifasaanit ja -sorsat ovat seuranamme ja metsästys jatkuu ainakin tammikuun loppuun, jolloin tämä jahtikausi päättyy.