Roskakuski ovella kolkuttaa

Vaikka joulu on jo ohi ja ensi jouluun vielä aikaa, vielä pikku juttu paikallisesta vuodenvaihteen perinteestä. Hyvä vanha tapa on (oli?) antaa pieni rahalahja kotikulman asiakaspalvelijoille, lähinnä postinjakajille, roskakuskeille ja palokuntalaisille. Käytäntö on katoamassa, mutta yhä löytyy ovikellon soittajia tai kerjäyskortin postilaatikkoon heittäjiä. Heidät voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään, luvallisiin ja luvattomiin rahanpyytäjiin sekä huijareihin. 

Jätehuollon säännöt ja käytännöt vaihtelevat todella paljon kunnasta ja kaupungista toiseen, mikä on omiaan aiheuttamaan epäoikeudenmukaisuuden tunnetta alan työntekijöiden keskuudessa. Jossakin kerjuu on kokonaan kielletty ja toisaalla taas  kalentereiden myyminen on sallittua työajan ulkopuolella. Erilaisia tunnistautumiskonsteja ovat mm. liivit ja henkilökortit, joita käytetään vapaa-ajan ovenkolkutteluretkillä ainakin Namurin ja Charleroin alueilla. Liègessä taas poliisi pysäytti joulun alla roskakuskin, jolta löytyi yli 2000 euroa tippejä. Vaikka mies vetosi kansalaisten anteliaisuuteen, rahat menivät valtiolle. Joskus taas sääntörikkomuksia katsotaan sormien välistä. Meidän alueemme jätehuollon kuntainliitto on kieltänyt rahankeruun sekä omilta työntekijöiltään että alihankkijoiltaan. Siitä huolimatta saamme joka vuosi postilaatikkoon siististi tulostetun kirjekuoren, johon voi sujauttaa rahaa ja antaa sen seuraavalla viikolla roskien kerääjälle. Näin olemme yleensä tehneet, toivottavasti saavat pitää rahat.

Antwerpenin kaupunki kielsi vuonna 2013 kaikilta jätehuollon työntekijöiltä uudenvuodenrahan (nieuwjaarsfooi) keräämisen ja jopa kehotti kaupunkilaisia ilmoittamaan kiellon rikkojista. Tiukka linja herätti nurinaa roskakuskien keskuudessa ja he vetosivat, että posteljoonitkin saavat kerätä rahaa. Postin edustaja totesi tuolloin, että perinne tukee heidän työntekijöidensä ja kansalaisten yhteisöllisyyttä. Postinkin ohjeita on sittemmin tarkennettu niin, että posteljoonit eivät saa pyytää mitään, mutta spontaanisti tarjotut rahat saa ottaa vastaan. 

€

Poliisit ja pelastajat eivät saa kerätä rahaa työvaateissaan, mutta Belgiasta löytyy useita palolaitosten nykyisten ja entisten työntekijöiden kiltoja (”Bond der (Gewezen) Brandweerlieden”, ”Amicale des Sapeurs-Pompiers”), jotka myyvät arpoja, tarroja ja kalentereita netissä tai ovilla.  On myös kiltoja, jotka ovat valtuuttaneet ulkopuolisia ryhmiä myymään arpoja tai tarroja heidän puolestaan. 

€

Sitten on myös täysiverisiä huijareita, joita liikkuu joka puolella maata ja jotka käyttävät hyväkseen ihmisten hyvää tahtoa ja lahjanantamisen sekavia käytäntöjä. He saattavat esitellä omatekoisia henkilökortteja tai jopa pukeutua feikkiliiveihin tai –takkeihin esiintyäkseen roskakuskeina tai pelastajina. Tarkkana kannattaa siis olla.

€

Saavatko eri palveluammattien edustajat siis pyytää joulu- tai uudenvuodenrahaa? Vastaus näyttäisi olevan aika lailla savolaismallinen: suattaahan nuo suahakkii` mutta suattaavat olla suamattaakkii`. Jos rahaa haluaa antaa, helpointa on muistaa, että oikea poliisi tai palolaitoksen edustaja ei tule koskaan virkapuvussa ovelle kolkuttelemaan. Posteljoonien ja jäteautojen henkilökunnan kanssa kannattaa puolestaan olla vuoden aikana sen verran tekemisissä, että kasvot jäävät mieleen. Niillä konsteilla pitäisi tippien päätyä oikeille henkilöille ja kaikilla asianosaisilla vallita hyvä tahto ja joulumieli.