Viides kolonna

Belgiassa järjestetään 9. kesäkuuta joukko vaaleja, joista suurin huomio kohdistuu Belgian liittovaltion parlamentin ja osavaltioparlamenttien vaaleihin (ks. pakina ”Belgit pitävät vaaleista”). Ehdokaslistojen piti olla valmiina viimeistään lauantaina 13. huhtikuuta ja eurovaalit mukaan lukien vaaliviranomaisille lähetettiin 330 listaa, joilta löytyy 6550 ehdokasta.  Suurin yllätys ovat Flanderin suurimman puolueen Nieuw-Vlaamse Alliantien (N-VA) ehdokkaat Valloniassa, jossa sen listoilta pyrkii Belgian alahuoneeseen 77 henkilöä. Puolueen puheenjohtaja ja Flanderin suosituin poliitikko Bart De Wever oli puhunut suunnitelmasta pitkin talvea ja nyt se sitten toteutui. 

Kun Belgiasta tuli liittovaltio 1970-luvulla, jakautuivat myös puolueet kieliryhmien mukaisesti. Tällä hetkellä ainoa poikkeus on kommunistien PVDA/PTB, joka sanoo olevansa maan ainoa valtakunnallinen puolue. Brysselin vaaleissa ovat toki mukana kaikki puolueet ja molempien kieliryhmien kristillisdemokraatit (CD&V & les Engagés) ja liberaalit (Open VLD & MR) ovat useimmiten vaaliliitoissa. Ei ole kuitenkaan aivan tavatonta, että puolueet asettavat ehdokkaita ”väärään” osavaltioon. Ikääntyneemmät politiikan seuraajat muistavat, miten N-VA:n edeltäjä Volksunie sai vuonna 1985 yhden paikan Vallonian parlamenttiin ja halvaannutti sen, koska pääsi vaa’ankieliasemaan. Äärioikeiston Vlaams Belang (VB) on ollut joissakin vaaleissa myös Vallonian listoilla vain kerätäkseen rahaa, koska Belgiassa puoluetuki maksetaan vaaleissa saatujen äänien eikä parlamenttipaikkojen mukaan. Niinpä jokainen ääni tuo muutaman eurosentin lisää riihikuivaa.  

-----

N-VA on ajanut vuosia joko Belgian kahtiajakoa tai ainakin ”konfederalismia”, millä se tarkoittaa liittovaltiota, jossa vain ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kuuluisi liittovaltiolle ja kaikenlainen varojen siirto aluerajojen yli olisi mahdotonta. Bart De Weverin tunnetuimpia sanontoja on ”sosiaalituet ovat valloneille sama kuin huumeet narkkareille”.  Hänen mukaansa puolue lähtee vapauttamaan Valloniaa sosialisteista (PS) ja sanoi televisohaastattelussa, että Itä-Euroopan maat kääntyivät kasvuun päästyään neuvostovallasta ja että hän haluaa antaa Vallonialle samanlaisen taloudellisen piristysruiskeen. N-VA:n kellokas Valloniassa on filosofi ja kirjailija Drieu Godefridi, joka on ollut aiemmin mukana liberaalien MR:n toiminnassa paikallisosastotasolla. Sittemmin hän on liukunut kauemmas oikealle esimerkiksi ympäristöliikettä koskevissa kirjoituksissaan. Hän oli mukana ilmastonmuutosdenialistien kirjelmässä, joka jätettiin YK:n pääsihteerille vuonna 2019 ja ihailee mm. ranskalaisen äärioikeiston tunnetuinta nykypamfletistia Éric Zemmouria. Godefridi on asettanut vaalien tavoitteeksi 3-5 parlamenttipaikkaa. 

-----

N-VA:n erikoiselle tempulle on annettu muitakin selityksiä kuin tuo De Weverin mainitsema sosialismin vastustaminen. Ensimmäisenä on mainittu puoluetuki. Koska N-VA tullee todennäköisesti menettämään Flanderin ääniä oikean äärilaidan VB:lle, se haluaa pienentää taloudellista tappiota keräämällä rahaa Valloniassa.  Poliittisia syitäkin toki löytyy. Jos N-VA saa pari edustajanpaikkaa, se sekoittaa entisestään puoluekenttää ja vaikeuttaa hallitusneuvotteluita. Valloniaa ovat viime vuosina hallinneet liberaalit (MR) ja sosialistit (PS), mutta PS on joutunut entistä tiukemmalle kommunistien PVDA/PTB:n kanssa. Jos N-VA onnistuu nävertämään MR:n kannatusta sen oikealta laidalta, Valloniankin puoluekenttä pirstaloituu ja toimivien koalitioiden löytyminen vaikeutuu sekä Vallonian että koko Belgian tasolla. 

-----

On ollut jo pitkään selvää, että Belgian seuraavan hallituksen muodostaminen tulee olemaan erittäin vaikeaa. Perinteisten suurpuolueiden näivettyessä poliittisesta kentästä on tullut hyvin hajanainen ja joukossa on puolueita, joihin muut eivät suostu koskemaan pitkällä kepilläkään. Suurin niistä on VB, jonka mielipidetiedustelut ounastelevat nousevan Flanderin suurimmaksi puolueeksi jopa kymmenen prosenttiyksikön erolla N-VA:han. Toisella äärilaidalla kasvaa puolestaan PVDA/PTB, joka syö tasaisen varmasti sosialistien vasemman laidan kannatusta. N-VA:n mahdolliset parlamenttipaikat Vallonian vaalipiireistä tekisivät enemmistöhallituksen pohjan laskemisesta todella korkean tason matematiikkaa.  Näin Bart De Wever saisi lisää perusteita väittää, että nyky-Belgiaa on mahdotonta hallita.

-----

Poliittiset puolueet, joilla on paikkoja nykyisessä liittovaltion parlamentissa: 

Perinteiset kristillisdemokraattiset puolueet: 

• CD&V - Christen-Democratisch & Vlaams
• Les Engagés

Perinteiset liberaalipuolueet:

• Open Vld - Open Vlaamse liberalen en democraten
• MR - Mouvement Réformateur

Perinteiset sosialistipuolueet: 

• Vooruit
• PS - Parti socialiste

Vihreät:

• Groen (perustettu vuonna 1979 nimellä Agalev, joka oli alun perin katolinen sosiaali- ja ympäristöasioita ajanut liike)
• Ecolo (perustettu vuonna 1980 ranskan- ja saksankielisten ympäristöpuolueeksi)

Muut:

• N-VA - Nieuw-Vlaamse Alliantie (flaaminationalistisen Volksunien raunioille vuonna 2001 perustettu puolue)
• Vlaams Belang (Volksuniesta 1970-luvulla eronnut äärioikeistolainen puolue)
• Défi - Démocrate fédéraliste indépendant (perustettu 1960-luvulla ajamaan Brysselin ranskankielisten etuja, alunperin ”Front démocratique des francophones” )
• PVDA/PTB - Partij van de Arbeid van België / Parti du Travail de Belgique (1970-luvun kommunistisista liikkeistä alkunsa saanut puolue) 

Nykyisessä Vivaldi-hallituksessa mukana olevat puolueet:

(veljespuolueet molemmilta puolilta kielirajaa paitsi ranskankieliset kristillisdemokraatit)

• CD&V
• Open VLD
• Groen
• Vooruit

• MR
• Ecolo
• PS