Korutonta PISA-kertomaa

Belgiassa, kuten kymmenissä muissakin maissa, on viime päivinä ihmetelty koululaisten tieto- ja taitotasoa mittaavan PISA-testauksen tuloksia. Alamäkeen on menty ja syitä etsitään kovasti. 

Flanderin opetusministeriön alaiset koulut ovat tottuneet keikkumaan korkeilla listasijoilla, vaikka laskeva suuntaus on ollut selvä jo aiemmassakin PISA-raporteissa. Matematiikka on ollut koko ajan Flanderin vahva laji. Se oli vuonna 2006 vain neljä pistettä kisan kakkosen Suomen takana ja on nyt EU:n kakkonen Viron jälkeen. Suomeen on etumatkaa kertynyt liki parikymmentä pistettä. Silti raju pudotus (17 pistettä) kahden viimeisimmän testin välillä hämmentää flaameja, varsinkin kun pudotus on tapahtunut parhaiden oppilaiden ryhmässä. Myös lukemisessa ja luonnontieteessä pudotus on ollut tasaista kautta testaushistorian ja lukemisessa pudottiin nyt OECD:n keskiarvoon. 

📉

Ranskankielisen yhteisön koulut pyörineet koko PISA-historian ajan flaameja alemmalla tasolla OECD:n keskiarvon tuntumassa, useimmiten sen alapuolella. Tulokset ovat olleet melko lailla tasaisia, välillä jopa nousevia, mutta nyt tuli matikassa yli 20 pisteen lasku. Myös luonnontieteen ja lukemisen pisteet putosivat jonkin verran.

📉

PISA-tuloksia selitellään eri tavoilla maan pohjois- ja eteläosissa. Flanderissa alamäki on kestänyt pitkään, joten siellä ei ongelmia laiteta koronan piikkiin. Esimerkiksi perheen taloudellisen tilanteen vaikutus koulumenestykseen on suuri ja erot parhaiden ja heikoimpien lapsien välillä OECD:n suurimpia. Myöskin koululaisen kotikieli vaikuttaa poikkeuksellisen paljon koulumenestykseen. Flanderin opetusviranomaiset ja -tutkijat sanovatkin, että tämä korona-PISA vain alleviivasi kauan tiedossa olleen faktan ja lupaavat opetusalan suurremontin olevan jo käynnissä. 

📉

Ranskankielisellä puolella syytetään paljon selvemmin koronaa. Etäopetus ei suhteellisen alhaisen digitalisaatiotason vuoksi onnistunut ja vähävaraisimpien perheiden lapset putosivat pahasti kyydistä. Ranskankieliset asiantuntijat ja viranomaiset ovat kääntäneet tilanteen erikoiseksi optimismiksi. He myöntävät, että ongelmia on ja parantaa pitää, mutta toisaalta tulokset eivät huonontuneet yhtä paljon kuin naapureilla Hollannissa, Flanderissa, Saksassa ja Ranskassa. Niinpä Valloniassa uskotaan, ettei perusperiaatteita tarvitse muuttaa ja että pandemiaa edeltävälle tasolle päästään kunhan ei enää ikinä suljeta kouluja kuten vuonna 2020. 

📉

Mistä pohjoisen ja etelän oppimistasojen perusero sitten johtuu? Aiheesta on hyllymetreittäin tutkimuskirjoja ja niistä löytyy lukemattomia hyviä syitä, mutta jos oikein rajusti haluaa yksinkertaistaa, voi todeta: ”raha ratkaisee”. Vondelin kielellä opettamiseen on käytetty jo kauan aikaa enemmän rahaa kuin molièrenkieliseen pedagogiikkaan. Flanderin opetusministeriön koulutusbudjetti oli vuonna 2022 14,7 miljardia ja ranskankielisen opetusministeriön 10,5 miljardia (kaikki koulutustasot mukaan lukien). Flanderi käytti jokaista esi- ja alakoululaista kohti 6500 € ja yläkoululaista 10000 € lukuvuodessa, kun taas etelämmässä kulut olivat noin 4500 € yhtä esi- ja alakoululaista ja 8000 € yhtä yläkoululaista kohti.

📉

Tämän PISAn tulokset eivät yllättäneet ketään muuten kuin alamäen jyrkkyyden vuoksi. Siksi vuoden 2022 raporttia pidetään jonkinlaisena välitodistuksena ja jännityksellä odotetaan jo seuraavaa tutkimusta. Saako Flanderi pitkään jatkuneen laskusuunnan kääntymään ja palaako ranskankielinen koulumaailma koronaa edeltävälle tasolle?

Lähteet: OECD ja Liège Université