Isänmaa tarvitsee sinua!

Belgian armeija ja puolustuskyky ovat olleet entistä enemmän framilla viime päivinä. Lentokenttien, ydinvoimaloiden ja armeijan tukikohtien yllä lentäneet lennokit ovat huolestuttaneet turvallisuudesta vastaavia piirejä ja jonkin verran kansalaisia. Armeijan henkilöstömäärän ja budjetin kasvattaminen mietityttää myös monia veronmaksajia. 

Yleinen asevelvollisuus lakkautettiin vuoden 1993 alussa, koska kylmän sodan uskottiin loppuneen ja valtio halusi säästää rahaa. Intti ei ole siis ollut pakollinen vuonna 1975 tai sen jälkeen syntyneille. Viimeiset asevelvolliset kotiutettiin vuoden 1995 alkupuolella.  Tämän jälkeen Belgiassa on ollut ammattiarmeija, jonka vahvuus on nykyään reilut 26 000. Suurin osa sotilaista palvelee maavoimissa, vajaat 6000 ilmavoimissa ja 1300 merivoimissa. Puolustusvoimien komentajan suorassa alaisuudessa toimivat lisäksi erilliset lääkintäjoukot sekä kyberturvallisuusyksikkö. Kaiken kaikkiaan puolustusvoimilla on henkilöstöä yli 30 000.  Lisäksi armeijaa tukee viitisen tuhatta reserviläistä, joiden panos vaihtelee hyvin paljon tehtävien luonteen ja kunkin reserviläisen armeijaharrastukseen käyttämän ajan mukaan. 

------------------- 

Nykyisen Arizona-hallituksen ohjelman mukaan armeijan kokoa kasvatetaan niin, että vuonna 2030  vahvuus olisi 29 000 sotilasta. Puolustusmenojen osuutta bruttokansantuotteesta olisi tarkoitus kasvattaa kahteen prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Hallitus sai ensimmäisen budjettinsa valmiiksi päivää ennen tämän tekstin julkaisemista ja koska uutiset ovat keskittyneet tärkeämpiin talouspoliittisiin juttuihin, en tiedä vielä pidetäänkö hallitusohjelman puolustusmenolinjauksista kiinni. 

Viime viikkojen lennokkitapaukset ovat herättäneet keskustelua siitä, onko erityisesti ilmavoimien tekninen suorituskyky ajan tasalla. Puolustusministeri Theo Francken joutuikin esittämään avunpyynnön naapureille ja Saksa, Ranska sekä Iso-Britannia vastasivat pyyntöön. Saksan ilmavoimat on jo kertonut ensimmäisten tiedustelijoidensa olevan ”paikalla”, joskin on sotasalaisuus millä ”paikalla” ja mitä he tekevät. Belgian armeijan etsiessä rahanreikiä, joihin kasvavaa puolustusbudjettia käytetään, moderni ilmapuolustus tullee olemaan ykköskohteita.

------------------- 

Marraskuun alussa klikkiotsikot kilisivät ja kansalaiset hämmästelivät: ollaanko asevelvollisuutta palauttamassa?  Kohua aiheutti kirje, jonka armeija lähetti noin 150 000 17-vuotiaalle belgille. Kirjeessä nuoria pyydettiin harkitsemaan vuoden mittaista vapaaehtoista asepalvelusta. Mallia oli haettu Alankomaista, missä vastaava projekti on ollut käynnissä pari vuotta.  Myöskin Ranskassa on kehitteillä samantapainen suunnitelma. Palveluksessa oltaisiin viisi päivää viikossa ja nettopalkkaa saisi pari tonnia kuussa. Paikkoja on tarjolla 500:lle, joten kaikki halukkaat eivät todennäköisesti pääse mukaan. Jo ensimmäisessä infotilaisuudessa Gentissa paikalla oli yli 700 hankkeesta kiinnostunutta nuorta. Tavoitteena on, että vuoden tutustuttamisjakso motivoisi ainakin osan sen läpikäyneistä hakeutumaan sotilas- tai siviiliuralle puolustusvoimissa. 

Armeija perustelee kirjeen lähettämistä rekrytoinnin tehostamisella. Uusia sotilaita ja siviilityöntekijöitä on aina haettu erilaisilla mainoskampanjoilla ja tämä on vain uusi, entistä tehokkaampi ja kalliimpi, tapa motivoida nuorta väkeä liittymään joukkoon. Taustalla häämöttää toki geopoliittisen tilanteen kiristyminen ja sotilaallisten uhkien kasvu. Kriitikot ovat myös arvioineet, että kampanjalla halutaan totuttaa belgialaisperheet ”kutsuntakirjeiden” vastaanottamiseen, jotta tuleva asevelvollisuus (?) olisi helpompi toteuttaa. On myös syytetty, että tämä on uusi askel kohti yhteiskunnan militarisointia. 

Hankkeen vastustus on saanut myös järjestäytyneitä piirteitä. Ryhmä kansalaisjärjestöjä perusti marraskuun alussa nettisivuston ”Service for Peace”, jolla voi esimerkiksi allekirjoittaa avoimen kirjeen ministeri Theo Franckenille. Sivustolle on tarkoitus koota kriittistä aineistoa militarisoinnin arkipäiväistämistä ja puolustusbudjetin kasvattamista vastaan. Mukana ovat mm. rauhanjärjestöt CNAPD ja Vrede, globalismia vastustavat Intal ja Quinoa, nuoret sosialistit MJS, ammattiliittojen FGTB ja CSC nuorisojärjestöt, vihreiden puolueiden nuorisojärjestöt, kommunistien nuorisojärjestö RedFox, nuorisokulttuurijärjestöt C-Paje, Arc-en-Ciel ja Jagora sekä partiolaiset.

-------------------

Kritiikistä huolimatta ja vilkkaan keskustelun kannustamana ensimmäiset ”harjoittelijasotilaat” pukeutuvat armeijan kamppeisiin syksyllä 2026. Aika, valtion rahatilanne ja maailmanpolitiikan kehitys näyttävät aikanaan, tuleeko tästä pysyvä värväystapa vai johtaako se jopa asevelvollisuuden paluuseen.